Hyviä tavoitteita, epäonnistuneita pykäliä – luonnonsuojelulakiehdotuksesta ongelmia maanomistajan oikeusturvalle

Hallitus antoi torstaina esityksensä eduskunnalle luonnonsuojelulain uudistamiseksi. Uudistusta on valmistelu ympäristöministeriön johdolla vuoden 2020 alkupuolelta lähtien. Työryhmävalmistelu päättyi vuoden 2021 lopulla, jolloin julkaistiin hankkeen loppuraportti. MTK jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen, sillä kokonaisuuteen sisältyi maanomistajien sekä maa- ja metsätalouden kannalta kelvottomia ehdotuksia.

MTK on pettynyt siihen, että hallitus ei ole tehnyt esitykseen kaivattuja muutoksia ennen asian antamista eduskunnan käsittelyyn. Yksi isoimmista ongelmakohdista on luontotyyppisuojelun kokonaisuus, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola toteaa.

Luontotyyppien osalta MTK korostaa, että se ei vastusta suojelun tarpeessa olevien luontotyyppien turvaamista. Järjestö kuitenkin edellyttää, että suojeluun liittyvät menettelyt ovat maanomistajien kannalta hyväksyttäviä ja käytännössä toimivia. MTK katsoo, että luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun tulee jatkossakin perustua viranomaisen tekemään päätökseen.

Olemme vastustaneet ehdotusta, jossa eräiden luontotyyppien osalta viranomaisen päätöksestä luovuttaisiin eli suojelu olisi voimassa suoraan lain perusteella. Erimielisyyttä on liittynyt nimenomaan menettelyyn, ei itse suojeltaviin luontotyyppeihin, MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen sanoo.

MTK on koko valmistelun ajan painottanut, että se kannattaa uudistukselle asettuja tavoitteita lainsäädännön toimivuuden parantamiseen, luonnonsuojelun hyväksyttävyyden lisäämiseen sekä luonnonsuojelulain roolin selkeyttämiseen liittyen. Hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely ei kuitenkaan kaikilta osin vie kohti asetettuja tavoitteita.

Sääntelyn vaikutukset on oltava tiedossa lakia säädettäessä. Uhanalaisten luontotyyppien ja lajien huomioonottamisvelvollisuuden osalta on hankala arvioida, miten sääntely vaikuttaisi maanomistajiin. Joka tapauksessa se heikentäisi maanomistajan oikeusturvaa. Pelkona on harmaan, korvaamatta jäävän suojelun lisääntyminen, Asikainen selostaa.

MTK pitää tarpeellisena, että eduskuntakäsittelyn aikana kokonaisuuteen tehdään vielä muutoksia.

Luontotyyppisuojelun ohella järjestö on tyytymätön myös muun muassa ekologisen kompensaation säännösehdotuksiin, sillä hallitusohjelma painottaa pilotointien tekemistä ennen lainsäädännön mahdollista muuttamista. MTK:n näkemyksen mukaan oikeaan suuntaan vieviä muutosehdotuksia ovat puolestaan korvaussäännösten täydentäminen ja yleinen pyrkimys kehittää luontotiedon hallintaa.

Lisätietoja:

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, puh. 040 502 6810

Anna-Rosa Asikainen, lakimies, puh. 040 920 9858