Hyvinkääläisissä yhdistyksissä ja seuroissa on voimaa

”Vaikka yleinen huomio on kiinnittynyt viime aikoina 1.1.2022 aloittaneisiin hyvinvointialueisiin ja niiden tuottamiin sote-palveluihin, on tärkeä muistaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä ennaltaehkäisyn että korjaavan työn näkökulmasta kaikkien yhteinen tehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen tarvitaan niin valtiota, hyvinvointialueita, kuntia, yrityksiä, oppilaitoksia, seurakuntia, yhdistyksiä, seuroja, vapaaehtoisia, läheisiä kuin jokaista yksilöä itseään”, hyvinvointipäällikkö Panu Isotalo kommentoi.

Kolmannen sektorin yhdistyksillä on ollut jo vuosikymmenten ajan tärkeä rooli kansalaisten fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja turvaajina. Hyvinkäällä on keskustaajamana ja vahvana kulttuuri- ja liikuntakaupunkina runsaslukuinen ja monipuolinen yhdistysten verkosto. Kaupungin kulttuuri ja hyvinvointi -palvelualueen arvion mukaan meillä on 253 yhdistystä. Ne kaikki edistävät omalla tavallaan, omasta tulokulmasta käsin kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Näistä reilulla puolella katsotaan olevan säännöllistä ja aktiivista toimintaa.

253 yhdistyksestä liikuntaseuroja on vähintään 90, kulttuuriyhdistyksiä 49, kulttuuri- ja taidelaitoksia viisi, nuorisoyhdistyksiä 10 sekä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä muuten edistäviä yhdistyksiä 99. Hyte-yhdistyksistä on puolestaan potilas- ja vammaisyhdistyksiä 30, eläkeläisyhdistyksiä 11, veteraaniyhdistyksiä kuusi, lapsi- ja lapsiperheyhdistyksiä kuusi, marttayhdistyksiä viisi, raittius- ja päihdeyhdistyksiä kolme sekä muita yhdistyksiä, kuten kyläyhdistyksiä ja ystävyysseuroja, 38.

Vuonna 2022 toteutettiin kaupunginvaltuuston sitovan tavoitteen mukaisesti yhteinen kysely kaikille hyvinkääläisyhdistyksille. Yhdistyskysely oli jatkoa mm. vuoden 2020 sote-yhdistyskyselylle sekä vuosina 2015 ja 2022 toteutetulle kuntalaiskyselylle, jossa on kartoitettu hyvinkääläisten näkemyksiä kaupungin tuottamista hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista.

Kyseessä oli kokonaistutkimus, sillä sähköinen lomake lähetettiin muistutuskierroksineen kaikille tiedossa oleville hyvinkääläisyhdistyksille (S=253). Vastausaika oli 15.11. – 30.11.2022. Vastaamisen aloitti 108 ja vastauksensa palautti määräaikaan mennessä 74 yhdistystä, joten otoskoko oli 29 % perusjoukosta ja arviolta noin puolet niistä yhdistyksistä, joiden ounasteltiin ylipäätään vastaavan. Vastanneiden yhdistysten kesken arvottiin 3 x 10 vapaalippua Sveitsin uimalaan.

Tiivistelmä yhdistyskyselyn 2022 tuloksista

Alustavat tulokset esiteltiin kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnassa 15.12.2022. Tarkemmat tulokset julkaistaan tammikuussa 2023 oheisena raporttina.

Tuloksista selviää vastanneiden yhdistysten (n=74) osalta mm. seuraavaa vuoden 2022 osalta:

• Vastaajana oli useimmiten (61 %) puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri. Vastaajista 18 % oli työntekijöitä.
• Suurin osa (81 %) yhdistyksistä toimii pääasiassa Hyvinkäällä tai Hyvinkään seudulla.
• 30 % vastanneista yhdistyksistä ei tarvinnut tai hakenut tiloja kaupungilta v. 2022. Valtaosa sai halutessaan tiloja käyttöönsä kaupungilta ja ainoastaan 3 % hakijoista ei saanut niitä. 7 % koki tarvinneensa tiloja tilapäis- ja 8 % päätoimiseen käyttöön.
• Toiminta oli vuonna 2022 monipuolista: 62 %:lla vastanneista oli liikuntaan, 46 %:lla kulttuuriin, 45 %:lla yhteisöllisyyteen ja 31 %:lla vertaisuuteen liittyvää toimintaa.
• 70 %:lla toiminta oli pääasiassa kaikille avointa. 12 %:lla toimintaa oli suunnattu rajatulle tai suljetulle ryhmälle.
• Toimintaa oli kattavasti kaikenikäisille, mutta eniten työikäisille (85 %:lla yhdistyksistä) ja senioreille (76 %).
• Vajaalla puolella vastanneista (42 %) toiminta kohdistui tiettyjen ryhmien erityistarpeisiin, kuten sairauksiin ja vammoihin, elämäntilanteista johtuviin kriiseihin ja mt-haasteisiin. Lähes samalla määrällä (43 %) toiminta ei ollut erityisesti suunnattua.
• 44 %:lla yhdistyksistä toiminnassa oli monikulttuurisia tai kansainvälisiä elementtejä, kuten että osallistujina ja jäseninä oli maahanmuuttajia tai yhdistys teki yhteistyötä muiden maiden vastaavien tahojen kanssa.
• Yhdistysten toiminnan selkäranka oli myös vuonna 2022 vapaaehtoiset, sillä 88 %:lla toiminnan järjestämisestä vastasivat vapaaehtoiset. 82 %:lla oli säännöllisesti toimintaan osallistuvia vapaaehtoisia, 66 %:lla satunnaisia vapaaehtoisia ja 39 %:lla yksittäiseen talkootoimintaan osallistuneita. Lisäksi 17 %:lla oli vertaisohjaajia ja 12 %:lla kokemusasiantuntijoita. Vastanneet yhdistykset (n=61) ilmoittivat, että heidän toimintaansa osallistui vuonna 2022 peräti 3.825 vapaaehtoista.
• 28 %:lla vastanneista yhdistyksistä (n=74) oli palkattua henkilökuntaa. Näissä yhdistyksissä työskenteli vuonna 2022 vastaajien mukaan 130 henkilöä, joista 32 oli kokoaikaisia, 93 osa-aikaisia ja viisi palkkatuettua. Lisäksi vastanneissa yhdistyksissä oli vuoden aikana 195 opiskelijaa.
• Opiskelijoiden, osa-aikaisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrän arvioitiin kasvaneen hieman kolmen vuoden aikana, kun taas kokoaikaisten työntekijöiden määrän laskeneen hieman.
• Paljon on ollut huolta vapaaehtoisten ja osallistujien määrien vähenemisestä mm. koronasta johtuen. Tämän mukaan vapaaehtoisten ja osallistujien määrän on kuitenkin arvioitu pysyneen melko samana viimeisen kolmen vuoden aikana.
• Vajaalla puolella (41 %) yhdistyksistä oli maksutonta (90 %) edunvalvontaa. Edunvalvonnan tärkeimpiä muotoja olivat tietyistä teemoista viestiminen, koulutustoiminnan järjestäminen sekä kannanottojen, aloitteiden ym. tekeminen.
• Suurin osa vastanneista (77 %) järjesti harrastustoimintaa, kuten liikuntaa ja kulttuuria. Liikuntamuodoista suosituimpia olivat kuntosaliharjoittelu sekä erilaiset pelit ja jumpat. Kulttuurista puolestaan musiikki, teatteri, kuvataide ja elokuvat.
• Yhdistyksillä oli paljon myös kohtaamistoimintaa (74 %), kuten kerhoja, ryhmiä, vertais- ja keskustelutukea, mielenterveyttä vahvistavaa toimintaa ja retkiä.
• Myös tieto- ja neuvontatyöllä sekä palveluohjauksella oli tärkeä rooli (49 %). Erityisesti ohjattiin Keusoten (HVA) tuottamiin sote-palveluihin, mutta jossain määrin myös kaupungin omiin palveluihin, varsinkin liikunta- ja kulttuuripalveluihin.
• Kaikki perinteiset ja varsinkin modernit viestintätavat olivat yhdistysten käytössä. Somesta ykköstilaa piti Facebook. Instagram tuli toisena, mutta selvällä erolla.
• Kaupungin www-sivut ja tapahtumakalenteri olivat tuttuja ja jonkin verran käytössä, mutta käyttöä pitäisi lisätä. Myös lahella.fi -alustaa ymv. tulisi käyttää enemmän.
• 54 % vastanneista yhdistyksistä sai avustusta vuonna 2022. Näistä peräti 74 % sai tukea kaupungilta, 30 % STEA:lta ja 23 % liitolta, aluejärjestöltä tai keskusjärjestöltä. Keusotelta ei saanut taloudellista tukea yksikään yhdistys. Kaikkiaan vastanneet ilmoittivat saaneensa taloudellista avustusta eri rahoituslähteistä 835.796 €, mutta täytyy muistaa, että tämä on vain osatotuus, sillä mukana on vain suora taloudellinen tuki (ei esim. tilat) ja kyselyyn vastasi vain osa yhdistyksistä.
• 85 % vastanneesta 74 yhdistyksestä keräsi vuonna 2022 jäsen- ja osallistumismaksuja, joista kertyi 407.589 euron tulot. Lisäksi 52 % vastanneista (n=45) hankki muita tuloja 371.679 euron edestä mm. myymällä palveluita ja tuotteita. Vuosibudjettien ja eri tulolähteiden jakauma oli todella suuri.
• 66 %:lla vastanneista oli yhteistyötä Hyvinkään kaupungin kanssa. 71 % yhdistyksistä koki yhteistyön laadultaan vähintään hyväksi. Muutenkin yhteistyötä tehtiin paljon eri tahojen ja sektoreiden kesken. Eniten yhteistyötä yhdistykset tekivät kaupungin liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden sekä tilakeskuksen kanssa.
• 64 % vastanneista yhdistyksistä osallistui vähintään yhteen kaupungin yhdistyksille järjestämään tilaisuuteen vuoden 2022 aikana. Parhaiten kaupungin katsottiin onnistuneen siinä, että se oli tukenut paikallisia yhdistyksiä erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä sekä maksuttomien tai edullisten tilojen tarjoamisessa.
• Vastaajat pitivät kyselyä tärkeänä asiana ja positiivisena eleenä. Vastaajat antoivat kyselylle kouluarvosanaksi 7,9.

Hyvinkään kaupunkistrategian 2023-2027 ja sitä osaltaan toteuttavan Meidän Hyvinkää -kärkihankkeen aikataulusuunnitelman mukaan vastaava yhdistyskysely uusitaan vuonna 2027. Keväällä 2022 toteutettu kuntalaiskysely uusitaan puolestaan vuonna 2025.

Katso tarkemmat yhdistyskyselyn tulokset täältä:

PowerPoint-esitys (hyvinkaa.fi)

Lisätietoja

Simo Varjonen, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, p. 040 5400 172, simo.varjonen@hyvinkaa.fi
Panu Isotalo, hyvinvointipäällikkö, p.040 6757 941, panu.isotalo@hyvinkaa.fi
Taivi Toikka, hyvinvointi- ja osallisuussuunnittelija, p. 040 674 0374, taivi.toikka@hyvinkaa.fi