Kaupungin tulokseksi näyttää muodostuvan ennen tilinpäätössiirtoja ja rahastojen muutoksia 15,3 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus on ohjeistanut, että tuloksesta tehtäisiin noin 5 miljoonan euron investointivaraus ja tilinpäätössiirtojen jälkeen ylijäämä olisi tällöin 10,3 milj. euroa. Keskeisimmät syyt tulokseen ovat verotulojen hyvä kasvu, keskimääräistä suuremmat tonttimyyntivoitot sekä hyvinvointialueuudistuksen vuoksi lakkautuvien järjestelyjen purkuun liittyvät tuloutukset.

”Erityisesti yhteisöveroa kertyi koko maassa huomattavasti suunniteltua enemmän ja niin tapahtui myös Hyvinkäällä: yhteisöverotuotto oli 11,5 % edellisvuotta parempi ja ylitti talousarvion 9,4 milj. eurolla. Verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 5,6 % ja olivat 13,8 milj. euroa suuremmat kuin aloittavassa talousarviossa”, valottaa talousjohtaja Markus Peevo.

”Kaupungin hyvä vetovoima näkyi myös keskimääräistä suurempina käyttöomaisuuden myyntivoittoina, kun etenkin kahden suuren yritystonttikaupan vuoksi tulorahoitus oli 4-5 miljoonaa euroa normaalivuotta parempi”, iloitsee kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Menot kasvoivat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, lainakanta pieneni

Kaupungin nettomenot kasvoivat merkittävästi edellisvuoteen nähden. Toiminnan nettomenot eli toimintakate oli lähes 23 miljoonaa euroa eli 9,0 % heikompi kuin vuonna 2021. Kasvusta 21 miljoonaa euroa selittyy sosiaali- ja terveydenhuollon menojen 12,4 % kasvulla.

Muilta osin menokasvua hillitsi Kestävän talouden ohjelma 2020-2024. Vuonna 2022 toteutettiin toimenpiteitä, joiden myötä menot olivat 2,1 miljoonaa euroa pienemmät. Ohjelman myötä vuosina 2020-2022 toteutettujen toimenpiteiden myötä kaupungin tulos oli noin 11 miljoonaa euroa parempi.

”Vaikka nyt talous toteutuikin ylijäämäisenä, kaupungin talouden kannalta keskeistä on pysyvä tulojen ja menojen tasapaino. Siksi Kestävän talouden ohjelma on ollut ja on edelleen välttämätön, sillä kunnilta tullaan siirtämään hyvinvointialueille rahoitusta vuosina 2024 ja 2025. Hyvinkään kaupungiltakin rahoitusta tulee siirtymään merkittävästi, useita miljoonia”, muistuttaa Luukkonen.

Kaupunki investoi vuonna 2022 maltillisesti. Nettoinvestoinnit olivat 19,6 miljoonaa euroa. Hyvinkää jatkoi oppilaitosinvestointeja, ja Tapainlinnan koulun laajennuksen valmistuminen olikin suurin yksittäinen valmistunut investointi. Kasvuinvestointina merkittävin oli 1,5 miljoonan euron suuruinen Kravunlaakson katurakentamishanke. Kun vanhoja lainoja maksettiin pois, lainakanta väheni 15 milj. eurolla. Lainakannan pieneneminen tapahtui osin myös kaupungin kassavaroja hallitusti pienentämällä.

”Se, että raskaiden ja velkamäärää kasvattavien investointivuosien välissä on myös velkataakkaa ja korkoriskejä pienentäviä vuosia on erityisen tärkeää nyt, kun kuntien tulorahoitus hyvinvointialueiden syntyessä puolittuu, mutta velat ja investointitarpeet riskeineen jäävät merkittäviltä osin kuntiin”, toteaa Peevo.

Rahoituspohjan heikkenemiseen on helpompi varautua

 Hyvinvointialueuudistus puolitti kuntien rahoituspohjan vuoden 2023 alusta alkaen. Kunnallisveron tuotosta siirtyy valtiolle noin kaksi kolmasosaa ja yhteisöverosta lähes kolmannes. Lainakanta jäi merkittävissä määrin kunnille.

”Kuntien rahoituspohja on nyt pienempi ja tulee heikkenemään. Kaupungin talous suhteessa investointitarpeeseen on varmuudella pienempi ja suunnitteilla on mittavat investoinnit oppilaitoksiin ja Sveitsin uimalaan. Elinvoima ja kaupungin verorahoituksen kehitys on entistä tärkeämpää ja siksi kaupungilla on oltava myös kykyä investoida. Tulevia haasteita on helpompi lähestyä ylijäämäisellä kuin alijäämäisellä taloudella. Siksi erityisesti kaupungin päättäjät ja henkilöstö ansaitsevat kiitokset elinvoimaa kehittävistä ja talouden pysyvää tasapainoa ylläpitäneistä päätöksistä ja toimenpiteistä”, kiittelee Luukkonen.

 

Lisätietoja

Kaupunginjohtaja Luukkonen Johanna, p. 040 673 2001
Talousjohtaja Peevo Markus, p. 040 155 4228