Hyvinvointi sote-alan töissä on mainettaan parempaa
Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.1. 2022
Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen kyselyyn työstä, työyhteisöistä ja johtamisesta. Henkilöstön hyvinvointitutkimus on osa Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusta, ja se tehdään vuorovuosin Kunta10-tutkimuksen kanssa. Kyselytutkimus on tehty jo yhdeksän kertaa vuodesta 2000 alkaen, ja pitkä aikasarja osoittaa sote-alan työhyvinvoinnin pitäneen pintansa huolimatta korona-ajan tuomista haasteista. Tutkimus kattoi yhteensä 13250 työntekijää, joista 8200 vastasi vuonna 2021 tehtyyn kyselyyn.
Lähiesihenkilön toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi
Lähiesihenkilönsä koki oikeudenmukaiseksi 70 prosenttia vastaajista vuonna 2021 eli yhtä moni kuin vuonna 2019. Vuonna 2000 vastaava luku oli 61 prosenttia.
– Pandemian aikana esihenkilöiden merkitystä on aivan oikein korostettu asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Näissä tuloksissa nähdään se, että esihenkilöiden onnistuminen todella lisää työhyvinvointia, tutkimusprofessori Mika Kivimäki arvioi.
Työnsä mielekkääksi arvioi 71 prosenttia vastaajista. 21 vuoden aikana lukema on vaihdellut vain vähän. Työyhteisönsä yhteistyön arvioi toimivaksi 66 prosenttia. Lukema oli sama kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000.
– Kaikkiaan hyvinvointi sote-ala näyttää olevan mainettaan parempaa. Työhön panostaminen ja työn kokeminen mielekkääksi osoittavat, että työtä pidetään motivoivana, Kivimäki sanoo.
Työpaineet ovat kasvaneet
Työpaineet sote-alan töissä ovat kuitenkin kasvaneet. Työpaineita mitattiin kysymyksillä työmäärän kohtuuttomuudesta tai siitä, riittääkö aika töiden tekemiseen. Työpaineista raportoi vuonna 2021 44 prosenttia vastaajista eli viisi prosenttiyksikköä useampi kuin vuonna 2019.
Kyselytutkimuksessa on mitattu myös työstressiä, jossa työpaineet yhdistyvät vähäiseen työn hallintaan. Työstressiä raportoi kokeneensa 19 prosenttia vuonna 2021. Tämä lukema on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2000 lukema oli 13 prosenttia. Ammattiryhmistä työstressiä kokivat eniten röntgenhoitajat (28 prosenttia) ja sairaanhoitajat (25 prosenttia).
Korona on lisännyt työnvaihtoaikeita
Henkilöstön hyvinvointitutkimuksen mukaan työnantajien vaihtamista harkitsevien määrä on noussut selvästi suuremmaksi verrattuna aikaan ennen koronaa. Vuonna 2019 työnantajan vaihtamista oli harkinnut tutkimukseen vastanneista 47 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 54 prosenttia. Sote-alan ammattiryhmistä tässä korostuivat sairaanhoitajat. Heistä 69 prosenttia kertoi harkinneensa työantajan vaihtamista, kun vuonna 2019 luku oli 56 prosenttia.
– Työpaikan vaihtamisen harkitseminen ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että hoitoalalta haluttaisiin pois. Kyse voi olla myös kiinnostuksesta vaihtaa omalla alalla toisiin tehtäviin, Kivimäki muistuttaa.
Tutustu tutkimukseen
Otteita Henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta
Lisätiedot
Mika Kivimäki, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 448 9300, mika.kivimaki@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme