Hyvinvointiala HALI ry:n kysely: Kolme neljästä kaipaa korotuksia Kela-korvauksiin - VM:n ehdotus poistaa Kela-korvaukset ei toisi säästöjä

Kyselyssä peräti 76 % vastaajista sanoo, että käyttäisi enemmän yksityisiä terveyspalveluja, jos Kela-korvaus olisi selvästi nykyistä suurempi. Huomionarvoista on, että pienituloisin väestönosa on halukkain käyttämään selvästi enemmän yksityisiä terveyspalveluja, mikäli heille korvattaisiin käynnistä nykyistä merkittävästi suurempi osa.

”Kela-korvaus on erittäin kustannustehokas. Kela-korvattu käynti on julkiselle sektorille merkittävästi edullisempi kuin terveyskeskuskäynti, sillä asiakas maksaa Kela-korvatusta käynnistä julkisen käyntiä selvästi suuremman osan itse. Vaikka Kela-korvaukset moninkertaistettaisiin nykyisestä, verorahoja kuluisi silti vähemmän kuin jos sama palvelu tuotettaisiin julkisella”, sanoo Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalveluista vastaava johtaja Hanna-Maija Kause.

VM:n tuore ehdotus torjuttava

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina oman meno- ja tulorakenteen kartoituksensa, jossa oli erilaisia vaihtoehtoja julkista taloutta vahvistaviksi toimiksi. Listalta löytyi yhtenä ehdotuksena myös luopuminen sairausvakuutuskorvauksista eli tutummin Kela-korvauksista. Valtion osuus sairausvakuutuskorvauksen kustannuksista on viimeisimpien leikkausten seurauksena enää vain noin 90 miljoonaa euroa. Se on todella vähän verrattuna hyvinvointialueiden noin 22 miljardin euron vuosittaiseen sote-kustannusten kokonaisuuteen.

”Kela-korvausten poistaminen olisi todella lyhytnäköistä politiikkaa ja tarkoittaisi vain kustannusten siirtämistä hyvinvointialueille. Kela-korvauksilla on saatu historiassa jaettua kustannuksia eri maksajatahoille ja säästettyä valtion menoja. Korvausten poistamista järkevämpää olisi korottaa niitä ja kohdentaa selvästi sellaisille aloille, joissa yksityisillä palveluntuottajilla on merkittävä rooli, ja joita julkinen sektori ei pysty käytännössä hoitamaan. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi suun terveys tai gynekologian kiireettömät palvelut”, Kause toteaa.

Kela-korvausten hyödyt saataisiin käyttöön hoitojonojen lyhentämisessä esimerkiksi parantamalla etävastaanottojen sekä lääkärikäyntien korvausta. Lisäksi Kela-korvausta voitaisiin kohdentaa esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyden palveluihin. Eläköityville voitaisiin räätälöidä Kela-korvaus vuosittaiseen terveyspalvelupakettiin, mikä kannustaisi heitä käyttämään omaa rahaa terveyspalveluihin sekä parantaisi samalla hoidon jatkuvuutta.

”Toivon, että seuraava hallitus ottaa heti pöydälleen Kela-korvausten kehittämisen. Se on nopea ja tehokas tapa purkaa jonoja ja parantaa ihmisten hoitoon pääsyä”, Kause päättää.

Aula Research toteutti kyselyn HALIn ja LPYn toimeksiannosta helmikuussa 2023. Kyselyn aineisto vastaa täysi-ikäistä väestöä iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan kiintiöitynä ja siihen vastasi 1140 kansalaista. Kaikki vastaajat -tasolla kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen otos kerättiin 8.2.–13.2.2023 sähköisellä kyselyllä.

Lisätiedot: 

Hanna-Maija Kause

Johtaja, terveyspalvelut

hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi