Hyvinvointialan liitto

Hyvinvointialan liitto ärähtää lapsiasiavaltuutetulle yksityisen varhaiskasvatuksen mustamaalaamisesta

Jaa

Hyvinvointialan liitossa ihmetellään lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan viimeaikaisia kannanottoja yksityisistä varhaiskasvatuspalveluista.

Kurttila on toistuvasti hyökännyt yksityistä toimialaa kohtaan väitteillä, joissa ei ole perää. Hän on muun muassa viritellyt keskustelua ”päivähoitobisneksen” rajoittamisesta ja yksityisen varhaiskasvatuksen eriarvoistavasta vaikutuksesta. Hänen kritiikkinsä osuu varsinkin yksityisellä työskenteleviin rautaisiin ammattilaisiin, sanoo Hyvinvointialan liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna-Kaisa Järvi.

− Yksityistä ja julkista koskevat samat lait ja vaatimukset. Tämä koskee esimerkiksi henkilöstön koulutusta ja mitoitusta, ryhmäkokoa ja tiloja koskevia vaatimuksia. Näiden toteutumista valvotaan säännöllisillä auditoinneilla ja lupamenettelyillä, jopa tiukemmin kuin julkista.

Varhaiskasvatuksen piirissä vuonna 2016 oli kaikkiaan yli 243 000 lasta, noin 68 prosenttia 1–6-vuotiaista lapsista. Julkisesti varhaiskasvatuksesta tuotetaan noin 80 prosenttia ja yksityisesti noin 20 prosenttia.

Pedagogisia ja muun muassa kielivaihtoehtoja tarjoavat yksityiset päiväkodit toimivat yhä enemmän kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden täydentäjinä ja rinnalla. Ne maksavat veronmaksajille selvästi vähemmän kuin kunnalliset palvelut. Esimerkiksi kuudessa suurimmassa kaupungissa varhaiskasvatusmenot lasta kohden ilman asiakasmaksuja ovat yli 10 000 €, kun yksityisten palveluntuottajien vastaavat kustannukset ovat alle 8 000 €*.  Yhä useammassa kunnassa käytössä oleva palveluseteli lisää entisestään perheiden valinnanvapautta.

Monissa kunnissa yksityinen ja julkinen tekevät jo nyt hyvää yhteistyötä.

− Kunnat, mukaan lukien isoimmat kaupungit, olisivat pulassa ilman yksityisiä vaihtoehtoja, Järvi sanoo.

Julkisessa keskustelussa on ollut huolta siitä, voivatko yksityiset päiväkodit valita lapset, jotka siellä hoidetaan tai noudattaako yksityinen samoja lakeja ja säädöksiä kuin julkinen. Järven mukaan huoli on aiheeton.

− Varhaiskasvatuslaki määrittelee tarkasti, minkälaisia varhaiskasvatuspalveluja on tuotettava. Kunta vastaa palvelujen järjestämisestä ja linjaa strategiassaan, mikä osuus palveluista on hyvä tuottaa itse ja missä yksityiset tuottajat voivat tulla avuksi. 

Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat tuottavat juuri niitä palveluita, joita lapsiperheet ja kunta haluavat niiden tuottavan. Liikkumavaraa yksityisellä ei ole, sen on täytettävä sopimusehdot.

Hyvinvointialan liiton mukaan perheet valitsevat päiväkodin ennen kaikkea sijainnin ja toiseksi osaavan henkilökunnan perusteella. Tämän jälkeen painotetaan erikoistumista.

− Sijainti, henkilökunta ja erikoistuminen vaikuttavat yhdessä laatukokemukseen, ja siinä yksityinen pärjää siinä missä mainio julkinen järjestelmäkin.

Yksityiset palvelut ovat kunnissa kustannustehokas ja perheiden valinnanvapautta lisäävä tapa tuottaa varhaiskasvatuspalveluja.

− Kunta välttää omat investoinnit päiväkotirakennuksiin ja päiväkotiyrittäjä kantaa riskin toiminnasta. Laatu on turvattu kahta kautta: yhtäältä kunta valvoo toimintaa tarkasti ja toisaalta asiakas valitsee päiväkodin, Järvi huomauttaa.

− Suomalaislapset saavat erinomaiset eväät tulevaisuuteen sekä kunnallisesta että yksityisestä varhaiskasvatuksesta. Syytä huoleen on enemmän niistä lapsista, jotka eivät pääse varhaiskasvatukseen, vaikka sitä kipeästi tarvitsevat. He ansaitsisivat enemmän lapsiasiavaltuutetun huomiota, Järvi sanoo.

*Lähde: Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna 2016 (Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/2017).

Lisätiedot:
Hanna-Kaisa Järvi, yhteiskuntasuhdejohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 040 754 7728

Tietoja julkaisijasta

Hyvinvointialan liitto
Hyvinvointialan liitto
Eteläranta 10
00130 HELSINKI

09 17285570http://www.hyvinvointiala.fi

 Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää yli 70 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hyvinvointialan liitto

Rajoittamislaki haittaa kuntien ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä1.12.2017 12:15Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriön esitys kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta, ns. rajoittamislaki, puuttuu järeällä tavalla kuntien itsemääräämisoikeuteen sekä kuntien ja yritysten toimintaan. Hyvinvointialan liitto vaatii, että rajoituslain perustuslainmukaisuus selvitetään viemällä lakiehdotus perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi mahdollisten sopimusvapauteen ja kuntien itsehallintoon liittyvien ristiriitojen tarkistamiseksi.

Hyvinvointialan liitto: Kuntoutuspalveluissa palveluketjujen toimivuus taattava9.11.2017 15:52Tiedote

Hyvinvointialan liitto pitää tärkeänä, että kuntoutusta tarkastellaan kokonaisuutena hetkessä, jolloin koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perusrakenteita uudistetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kuntoutuksen uudistamiskomitean tänään julkaistu raportti tuo hyvin esiin kuntoutuspalvelujen erityispiirteet ja moninaisuuden osana hyvinvointipalvelujärjestelmää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme