
Hyvinvointialan liitto valinnanvapauslakiesityksestä: Maakunnilla vastuu valinnanvapauden toimivuudesta
Tänään julkaistu valinnanvapauslakiesitys antaa Hyvinvointialan liiton mukaan mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseen. Onnistuminen jää tosiasiassa kuitenkin maakuntien käsiin.
- Toimiva valinnanvapausmalli edellyttää, että asiakkaat tietävät mihin heillä on oikeus, että tuottajia on riittävästi, ja että valintaa varten on tietoa saatavilla. Kaikki tämä on ensisijaisesti maakuntien vastuulla, kiteyttää Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Erikoistason palvelut avattava laajemmin kilpailulle ja valinnalle
Hyvinvointialan liitto laskee lakiesityksen eduksi lisäksi sen, että välineitä valinnanvapauteen on useita. Miinuksen puolelle mennään siinä, että erikoistason palvelut eivät avaudu riittävästi.
- Muissa kuin perustason palveluissa olisi tilaa kilpailun ja valinnanvapauden avaamiselle huomattavasti esitettyä enemmän. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa muodostuu valtaosa terveydenhuollon kustannuksista, Rajakangas muistuttaa.
- Henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton velvoite on hyvä asia. Toisaalta taas maakunta velvoitetaan ottamaan asiakasseteli käyttöön vain viidessätoista prosentissa muita erikoistason palveluja. Erikoistasolla siis valinnanvapauden ja kilpailun vipuvoimaa ei paljon synny, ellei maakunta itse niin päätä.
Pienempien sote-tuottajien asema huolestuttaa
Hyvinvointialan liitto kantaa huolta myös pienempien tuottajien mahdollisuuksista.
- Ehdotuksessa sote-keskuksen koko on liian suuri, jotta pienet toimijat voisivat tulla mukaan ja monipuolistaa kilpailua. Nyt lakiesitykseen on vielä lisätty sote-keskusten ostopalvelurajoite. Näyttää siltä, että alihankintaakin perusteettomasti vaikeutetaan. Asetelma on raju myös esimerkiksi pienille hammaslääkäriyrityksille, kun suunterveydenhuollon korvausten kapitaatiopainotteisuus on alan toimenpidevaltaisuuteen nähden edelleen kovin korkea, Rajakangas sanoo.
Valinnanvapaus lisää liiton mukaan myös niiden etuja, jotka eivät halua tai pysty käyttämään oikeuttaan valita.
- Valintojaan tekevät asiakkaat muokkaavat tuottajakenttää. Jo uhka asiakkaan lähdöstä muualle saa palveluntuottajan parantamaan juoksuaan. Tämä on viime kädessä kaikkien palveluja käyttävien, sekä koko yhteiskunnan etu, Rajakangas huomauttaa.
Lisätietoja:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 374 164, ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ulla-Maija RajakangasToimitusjohtaja
Puh:0400 37 4164ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fiTietoja julkaisijasta
Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. HALI valvoo jäsentensä yhteisiä etuja ja neuvoo työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Sen 1500 jäsentä työllistävät 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattilaista. HALI on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen. HALIn jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. www.hyvinvointiala.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hyvinvointialan liitto
Yksityinen hyvinvointiala maksoi yhteisöveroja yli 43 miljoonaa euroa – koko verojalanjälki noin 2 miljardia1.11.2018 10:48:05 EET | Tiedote
Verohallinnon tuoreiden tietojen mukaan Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenet maksoivat yhteisöveroja 43,3 miljoonaa euroa vuonna 2017. Verokertymän kasvu oli 18 prosenttia edellisvuoden 36,8 miljoonasta eurosta.
Hyvinvointialan liitto on nyt Hyvinvointiala HALI ry - Yrjö Närhinen hallituksen puheenjohtajaksi23.10.2018 11:29:43 EEST | Tiedote
Hyvinvointiala HALIn hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tänään Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Mehiläinen oy:n toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva.
THL:n tuore selvitys vanhuspalveluista: Yksityisillä henkilöstömitoitus toteutuu laatusuosituksen mukaisesti18.10.2018 10:25:59 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus näyttää Suomessa toteutuvan uuden laatusuosituksen valossa hyvin, selviää THL:n tuoreesta selvityksestä. Yli viidesosalla toimintayksiköistä mitoitus on yli 0,7. Vain 5 %:lla yksiköistä se jää alle 0,5, joka on vanhuspalveluiden laatusuositus. Nämä alle 0,5:n mitoituksen alittavat yksiköt ovat mitä ilmeisimmin julkisen sektorin yksiköitä, arvioi Hyvinvointiala HALIn johtava asiantuntija Aino Närkki. Hänen mukaansa toimiluvan omaavat yksityiset toimijat eivät saa tehostetun hoivan lupia alle 0,5:n mitoituksella. Myös hoitajien määrä on seurannut asiakkaiden määrän kasvua. Kahdessa vuodessa kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien määrä on kasvanut noin 1 600:lla. Myös fysioterapeuttien ja sosionomien määrä on kasvanut. - Hyvän hoidon toteutumisen kannalta keskeistä on myös se, mitä työssä olevat hoitajat tekevät työvuoronsa aikana ja asiakkaiden kanssa. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa paljon hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Myös käytett
Työntekijäliitot laajentavat työtaisteluitaan entisestään Hyvinvointialan toimialoilla3.10.2018 13:34:59 EEST | Tiedote
1.10. tulleen tiedon mukaan ammattijärjestöt Talentia, OAJ ja Pardia ovat julistaneet edustamilleen TES-aloille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Hyvinvointialan liitossa (HALI) se koskee etenkin yksityistä sosiaalipalvelualaa ja terveyspalvelualaa ja OAJ:n osalta myös varhaiskasvatusta.
Kuntayhtymä avainasemassa palveluiden valinnanvapauden toteutumisessa2.10.2018 09:02:56 EEST | Blogi
Ylen dokumentissa ”Tasemummot” kuvataan haasteellista ja kasvavaa asiakaskuntaa koskettavaa aihetta; vanhusten hyvää hoivaa. Minkälaista palvelua kuntalaiset saavat, ja onko heillä mahdollisuus valita, missä palvelut tuotetaan. Palvelusetelilain tarkoituksena on tarjota asiakkaille valinnanmahdollisuus, mutta Siun sotessa käytetty menettely ei täytä tätä tavoitetta.