Hyvinvointialueen rahoitus merkittävästi todellista tarvetta pienempi

Tähän mennessä saadun valtion rahoituksen avulla Pirkanmaalla voidaan tehdä esimerkiksi vain osa välttämättömistä ICT-muutoksista vuoden 2023 alkuun mennessä. Järjestämisvastuun siirtämiseen tarvittava välttämätön rahoitus arvioitiin loppuvuodesta vähintään 37,4 miljoonaksi euroksi. Pirkanmaalle myönnettiin ICT-muutokseen tarvittavaa rahoitusta kuitenkin vain 14,3 miljoonaa euroa.

Rahoitusvajeesta johtuen Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminta käynnistyy asukkaan ja työntekijän näkökulmasta vuonna 2023 edelleen hyvin kuntakohtaisena. Asukkaan palvelu- ja yhteydenottokanavat ovat jäämässä toiminnan käynnistyessä kuntakohtaisiksi, eikä palveluita voida tarjota ristiin yli kuntarajojen. Myös hoitotakuun uudistuksen edellyttämät muutokset yhteydenottokanaviin jäisivät nykyrahoituksella tekemättä. Sote-uudistuksen toiminnallisia hyötyjä pystyttäisiin kehittämään vasta ensi vuonna.

Jos rahoitustilanne ei korjaannu, kunnille jää hyvinvointialueiden toimintaan liittyvää ICT-järjestämisvastuuta vaikka palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Esimerkiksi 9000 työasemaa jäisivät edelleen kuntien tietoverkkoihin.

Verkkopalveluihin Liferay-julkaisujärjestelmä

Tähän mennessä saatua valtion ICT-rahoitusta kohdennetaan asiakkaille suunnattuihin muun muassa verkkosivuihin sekä henkilökunnalle suunnattuun intranet-palveluun. Verkkopalvelujen tulee toimia heti 1.1.2023 alkaen. Verkkopalveluja varten hankitaan julkaisujärjestelmäksi Liferay DXP yhteistyössä osakkuusyhtiö Istekin kanssa. Ennen varsinaisen järjestelmätyön aloittamista verkkopalvelut konseptoidaan.

Ensimmäinen versio uusista internet-sivuista on tarkoitus julkaista ensi syksynä. Vuodenvaihteeseen mennessä otetaan käyttöön henkilöstön intranet. Teknisen ratkaisun hankintakustannus on yhteensä 298 230 euroa.

Strategian henkilöstö- ja asukaskyselyt tammikuussa

Pirkanmaan hyvinvointialueella on käynnistetty strategian esivalmistelu uudelle valtuustolle. Aluevaltuuston on tarkoitus hyväksyä hyvinvointialueen uusi strategia toukokuussa.

Tammikuussa toteutetaan luovuttavien organisaatioiden henkilöstölle ja asukkaille sähköinen kysely, jolla kerätään näkemyksiä hyvinvointialueen strategian valmisteluun. Ensimmäinen strategia on valtuustovetoinen muutosstrategia, jonka toimintaympäristöanalyyseissä hyödynnetään olemassa olevaa materiaalia ja tietoa. Samalla strategiaprosessissa tutkitaan palvelulupauksen konseptin hyödyntämistä sekä hyvinvointialuestrategian ja palvelustrategian yhdistämistä. Tavoitteena on jatkuva strategiaprosessi, sen sijaan, että strategia tehtäisiin kerran valtuustokaudessa.

Organisaatiorakenne tarkentunut

Väliaikainen toimielin käsitteli perjantain kokouksessaan hyvinvointialueen tulevaa organisaatiorakennetta aluevaltuustolle päätettäväksi. Palvelutuotanto jakautuu esityksessä viiteen eri palvelulinjaan, ja nyt on ryhdytty valmistelemaan myös tarkempaa palvelulinjojen organisaatiorakennetta. Mallin työstämistä jatketaan muun muassa erillisellä työpajalla. Organisaatiorakenteita tarvitaan jo valtuustokauden alussa muun muassa hallintosäännön ja taloussuunnitelman valmistelussa.

Väliaikainen toimielin merkitsi tiedoksi perjantaina myös hallintosäännön valmistelutilanteen. Hallintosäännön valmistelu on niin ikään kesken.