Tilastokeskus

Iäkkäimpien kuolleisuus noussut selvästi

Jaa

Kuolleiden määrän kasvu jatkuu. Ennakkotiedon mukaan Suomessa kuoli tammikuun ja toukokuun välisenä aikana 26 560 ihmistä, mikä on 3 249 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kuolleiden määrä kasvoi enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoteen 1990 asti ulottuvan aikasarjan aikana.

”Kun otetaan huomioon ennakkotiedot kuluvan vuoden tammi-toukokuulta ja lopulliset tiedot viime vuoden kesä-joulukuulta, viimeisen 12 kuukauden aikana on kuollut 60 908 henkilöä. Ennakkotilaston revisio huomioon ottaen todellinen määrä nousee yli 61 000 henkilön”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo laskee.

Viime vuonna eli vuonna 2021 kuolleita oli 57 659. Koska kuolleiden määrään vaikuttaa eniten väestön ikärakenne, pelkästään kuolleiden määrän muutoksesta ei voi tehdä johtopäätöksiä kuolleisuuden kehityksestä.

”Ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut ottavat ikärakenteen muutoksen huomioon ja mahdollistavat eri vuosien vertailukelpoisen tarkastelun. Ikävakioituna tunnuslukuna elinajanodote kuvaa parhaiten kuolleisuuden kokonaistasoa”, Rapo kertoo.

Edellisen 12 kuukauden aikana ikäryhmittäinen kuolleisuus on ennakkotietojen perusteella noussut erityisesti kaikkein iäkkäimmillä. Esimerkiksi 90–94-vuotiailla miehillä kuolleisuus oli kuluneiden 12 kuukauden aikana korkeimmillaan sitten vuoden 2008 ja 95–99-vuotiailla korkeimmillaan sitten vuoden 2003. Myös 70–74-vuotiaiden miesten kuolleisuus on noussut korkeimmilleen vuoden 2013 jälkeen.

Myös naisten kuolleisuudessa on havaittavissa vastaavaa kehitystä. 90–94-vuotiaiden naisten kuolleisuus oli edellisen 12 kuukauden aikana korkeimmillaan vuoden 2014 jälkeen ja 80–84-vuotiaiden naisten kuolleisuus korkeimmillaan sitten vuoden 2012.

”Sata vuotta täyttäneiden naisten kuolleisuus on korkeampi kuin koskaan 2000-luvulla”, Rapo sanoo.

Elinajanodote laskemassa vuonna 2022

Kuolleisuuden kasvu tulee todennäköisesti näkymään vastasyntyneiden elinajanodotteissa. Viimeisten 12 kuukauden perusteella laskettu epävirallinen elinajanodote olisi vastasyntyneillä pojilla 78,8 vuotta ja vastasyntyneillä tytöillä 84,0 vuotta. Poikien elinajanodote olisi siten 0,4 ja tyttöjen 0,5 vuotta lyhyempi kuin vuoden 2021 elinajanodote.


Vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote ei ole laskenut kahta kertaa peräkkäin kertaakaan aiemmin vuoden 1970 jälkeen, jolloin elinajanodotteita alettiin laskea yksittäisille vuosille.

Suurin pudotus elinajanodotteissa ajanjaksolla 1971–2021 on ollut pojilla 0,4 vuotta vuonna 1985 ja tytöillä 0,3 vuotta niin ikään vuonna 1985.

Laskelmissa on otettu huomioon tiedot aikaväliltä kesäkuu 2021 - toukokuu 2022. Loppuvuoden 2022 kuolleisuudesta riippuu, tulevatko esimerkiksi elinajanodotteen muutokset olemaan suuruudeltaan esitetyn kaltaisia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Markus Rapo
Yliaktuaari
Puh: 029 551 3238
markus.rapo@tilastokeskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Naisten työllisyys toipui koronakriisistä miesten työllisyyttä paremmin – naiset ohittivat miehet työllisyysasteessa alkuvuonna 202231.5.2022 09:54:48 EEST | Tiedote

Koronapandemian kahden ensimmäisen vuoden vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäivät Suomessa suhteellisen vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Työllisyyden sukupuolittainen kehitys poikkesi tällä kertaa edellisistä kriiseistä, eli 1990-luvun alun lamavuosista ja vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta. Päinvastoin kuin aiemmin, naisten työllisyysaste laski ensimmäisenä ja rajummin kuin miesten, mutta toisaalta se lähti toipumaan tehokkaammin kuin miesten työllisyysaste.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme