Iäkkäimpien kuolleisuus noussut selvästi
Kuolleiden määrä kasvoi enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoteen 1990 asti ulottuvan aikasarjan aikana.
”Kun otetaan huomioon ennakkotiedot kuluvan vuoden tammi-toukokuulta ja lopulliset tiedot viime vuoden kesä-joulukuulta, viimeisen 12 kuukauden aikana on kuollut 60 908 henkilöä. Ennakkotilaston revisio huomioon ottaen todellinen määrä nousee yli 61 000 henkilön”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo laskee.
Viime vuonna eli vuonna 2021 kuolleita oli 57 659. Koska kuolleiden määrään vaikuttaa eniten väestön ikärakenne, pelkästään kuolleiden määrän muutoksesta ei voi tehdä johtopäätöksiä kuolleisuuden kehityksestä.
”Ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut ottavat ikärakenteen muutoksen huomioon ja mahdollistavat eri vuosien vertailukelpoisen tarkastelun. Ikävakioituna tunnuslukuna elinajanodote kuvaa parhaiten kuolleisuuden kokonaistasoa”, Rapo kertoo.
Edellisen 12 kuukauden aikana ikäryhmittäinen kuolleisuus on ennakkotietojen perusteella noussut erityisesti kaikkein iäkkäimmillä. Esimerkiksi 90–94-vuotiailla miehillä kuolleisuus oli kuluneiden 12 kuukauden aikana korkeimmillaan sitten vuoden 2008 ja 95–99-vuotiailla korkeimmillaan sitten vuoden 2003. Myös 70–74-vuotiaiden miesten kuolleisuus on noussut korkeimmilleen vuoden 2013 jälkeen.
Myös naisten kuolleisuudessa on havaittavissa vastaavaa kehitystä. 90–94-vuotiaiden naisten kuolleisuus oli edellisen 12 kuukauden aikana korkeimmillaan vuoden 2014 jälkeen ja 80–84-vuotiaiden naisten kuolleisuus korkeimmillaan sitten vuoden 2012.
”Sata vuotta täyttäneiden naisten kuolleisuus on korkeampi kuin koskaan 2000-luvulla”, Rapo sanoo.
Elinajanodote laskemassa vuonna 2022
Kuolleisuuden kasvu tulee todennäköisesti näkymään vastasyntyneiden elinajanodotteissa. Viimeisten 12 kuukauden perusteella laskettu epävirallinen elinajanodote olisi vastasyntyneillä pojilla 78,8 vuotta ja vastasyntyneillä tytöillä 84,0 vuotta. Poikien elinajanodote olisi siten 0,4 ja tyttöjen 0,5 vuotta lyhyempi kuin vuoden 2021 elinajanodote.
Vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote ei ole laskenut kahta kertaa peräkkäin kertaakaan aiemmin vuoden 1970 jälkeen, jolloin elinajanodotteita alettiin laskea yksittäisille vuosille.
Suurin pudotus elinajanodotteissa ajanjaksolla 1971–2021 on ollut pojilla 0,4 vuotta vuonna 1985 ja tytöillä 0,3 vuotta niin ikään vuonna 1985.
Laskelmissa on otettu huomioon tiedot aikaväliltä kesäkuu 2021 - toukokuu 2022. Loppuvuoden 2022 kuolleisuudesta riippuu, tulevatko esimerkiksi elinajanodotteen muutokset olemaan suuruudeltaan esitetyn kaltaisia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Rapo
Yliaktuaari
Puh: 029 551 3238
markus.rapo@tilastokeskus.fi
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme