Helsingin yliopisto

Ihmisen aivoista on löydetty uusi hermosolujen välinen kommunikaatiotapa

Jaa
Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt ihmisen aivoista uuden hermosolujen välisen toiminnallisen kytkentämekanismin, joka toimii kommunikaatioväylänä aivojen eri osien välillä.

Professori Matias Palvan ja tutkimusjohtaja Satu Palvan tutkimusryhmät Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksessa ja Aalto yliopistossa ovat yhteistyössä Glasgowin ja Genovan yliopiston kanssa tutkineet hermosoluverkkojen toimintaa ja niiden välistä vuorovaikutusta. Niitä havainnoidaan aivoaalloista, joita voidaan tutkia muun muassa aivojen EEG-mittauksilla. Ryhmän tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Aivoaallot ovat olennainen osa ihmisen aivojen toimintaa. Ne säätelevät hermosoluverkkojen välistä viestintää ja aivojen tietojenkäsittelyä rytmittämällä hermosolukkojen toimintaa ja tahdistamalla eri aivoalueita. Eri aivoalueiden toiminnan samantahtisuus eli synkronia mahdollistaa niiden välisen kommunikaation. Tämä on yksi perusedellytyksiä ihmisen kognitiiviselle toimintakyvylle.

Yli 100 hertsin eli korkeataajuisten aivoaaltojen tiedetään kertovan pienten hermosolupopulaatioiden aktiivisuudesta aivoissa. Niitä on kuitenkin tähän asti pidetty ainoastaan aivojen paikallisena ilmiönä. Eurooppalaisen tutkimushankkeen nyt julkaistut tulokset osoittavat, että myös korkeataajuuksisten aivoaaltojen tahdistusvaikutus ulottuu useisiin aivoalueisiin.

– Kyseessä on tärkeä löydös, joka paljastaa, että aivoalueiden välinen kommunikaatio ei tapahdu vain hitaiden aivoaaltojen välityksellä vaan myös korkeataajuiset aallot ovat osa aivoalueiden vuorovaikutuksen palapelissä, jota ei ole aiemmin ymmärretty, Matias Palva selittää.

Tutkijat havaitsivat, että korkean taajuuden aivoaaltojen tahdistuminen tapahtui hermosolujoukkojen välillä samankaltaisen aivorakenteen puitteissa, mutta yksilöllisillä taajuuskaistoilla. Näkökykyyn perustuvan tehtävän tekeminen aiheutti korkeataajuuksisten aivoaaltojen tahdistumista nimenomaan niillä aivoalueilla, jotka vastasivat tehtävästä suoriutumisesta.

– Tämä havainto näyttää, että korkeataajuuksiset aivoaallot välittävät aivoissa ”tietopaketteja” pienistä hermosoluryppäistä toisille, Satu Palva kuvailee ilmiötä.

Havainto korkeataajuuksisten aivoaaltojen tahdistumisesta aivojen eri osissa on ensimmäinen osoitus tällaisten tietopakettien lähettämisestä ja vastaanottamisesta laajemmin kuin vain paikallisesti aivoissa. Löydös auttaa ymmärtämään, miten terveet aivot käsittelevät tietoa ja miten tämä prosessointi muuttuu aivosairauksissa.

Lisätietoja:

Matias Palva, professori, tutkimusjohtaja
puh.: 040-1547779
sähköposti: matias.palva@aalto.fi

Satu Palva, dosentti, tutkimusjohtaja
puh.: 050-3316703
sähköposti: satu.palva@helsinki.fi

Lähde: Arnulfo, G., Wang, S.H., Myrov, V. et al. Long-range phase synchronization of high-frequency oscillations in human cortex. Nat Commun 11, 5363 (2020). DOI://doi.org/10.1038/s41467-020-18975-8

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye