Ihmisen luita 1700-luvulta löytyi rakennustyömaalta Savonlinnassa

Savonlinnan Kyrönniemelle rakennetaan kunnallistekniikkaa. Rakennustöiden yhteydessä maaperästä on löytynyt kahdeksan vainajan jäännökset, jotka olivat haudattuna noin puolen metrin syvyyteen.

- Olavinlinnaa piiritettiin 1700-luvun Ruotsin ja Venäjän välisten sotien aikana useaan kertaan, mikä viittaa siihen, että vainajat on saatettu haudata 1700-luvulla. Alueen lisätutkimuksissa paikalta löydetyt kasteristit vahvistivat käsitystä, että vainajat ovat todennäköisesti venäläisiä, kertoo löydöstä tutkiva maakunta-arkeologi Martti Koponen.

Koponen kertoo, että Kyrönniemelle haudatut vainajat lienevät linnan jonkin piirityksen aikaisia. Kyrönniemen kallioilta on ollut hyvä ampuma-ala linnaan ja piirittäjien leiri lienee ollut jossakin hieman taaempana. Olisikin loogista olettaa, että Kyrönniemen puolella kuolleet olisi haudattu jonnekin nyt löytyneiden hautojen tienoille.

Vainajat saattaisivat olla Suuren Pohjan sodan (1700-1721) ajoilta, kun venäläiset piirittivät linnaa kesä-heinäkuussa 1714. Linnaa puolusti majuri Johan Buschin komennossa noin 350 miestä, kun taas piirittäjiä oli lähes 1700. Tiedetään, että kesäkuussa 1714 piirityksen alkuvaiheissa 80 miestä ratsumestari Hans Fenemanin komennossa hyökkäsi Kyrönniemelle venäläisten kimppuun, tosin ilman suurempaa menestystä. Tuossa taistelussa kaatui kolme hyökkääjää, mutta venäläisten tappioista ei ole tietoa. Venäläisten tykkituli ja taudit aiheuttivat linnan puolustajille 190 miehen tappiot kaatuneina, haavoittuneina ja sairastuneina. Omiksi tappioikseen venäläiset ilmoittivat vain 19 kaatunutta ja seitsemän tauteihin kuollutta.

Rakennusurakoitsija teki löydöksen maanrakennustöiden yhteydessä torstaina 6.8.2018. Löydöstä tutkivat yhteistyössä Museovirasto ja Savonlinnan maakuntamuseo. Vainajien pääkallot ja luut toimitetaan lähiaikoina Museovirastoon tarkempia tutkimuksia varten.

Historiakatsaus

Savonlinnan alueen historia on sotilaallisesti ja maantieteellisesti merkittävä. Alueella sijaitsi rajalinja Pähkinäsaaren rauhasta, vuodesta 1323 lähtien. Raja halkoi Ruotsin ja Novgorodin väliä, ja myöhemmin siitä tuli Ruotsin ja Moskovan suuriruhtinaskunnan välinen raja-alue. Kalmarin unioni, eli Tanskan, Norjan ja Ruotsin muodostama unioni rakensi alueelle linnan vahvistaakseen Ruotsin valtaa alueella. Ruotsin kuninkaan käskystä tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott perusti Olavinlinnan vuonna 1475.

Ruotsilla ja Venäjällä oli erimielisyyttä siitä, kumman puolella linna sijaitsi ja sen omistajuudesta käytiin useita taisteluita. Linna joutui sotatantereeksi jo rakennusvaiheessa monia kertoja, ja 1500- ja 1600-luvuilla alueella sodittiin useasti. Kesällä 1714 linnan valta vaihtui ensimmäisen kerran, kun se siirtyi ankarassa piirityksessä venäläisten hallintaan. Linnan omistajuudesta oli edelleen erimielisyyttä, ja vuonna 1721 solmitussa Uudenkaupungin rauhassa linna palautui takaisin ruotsalaisille. Taistelut kuitenkin jatkuivat ja vuonna 1743 solmitun Turun rauhan yhteydessä linna jäi venäläisten haltuun.

Tänä päivänä Olavinlinna on Savonlinnan tärkein matkailukohde, ja se tunnetaan kansainvälisesti Savonlinnan Oopperajuhlien päänäyttämönä. Olavinlinna on maailman pohjoisin keskiaikainen toiminnassa oleva linna.

Kuvat: Martti Koponen