Ihmisten paha olo ja koronapandemia kuuluvat Kriisipuhelimessa – kevään aikana soittoyritysten määrä kasvanut huomattavasti
”Kevään aikana olemme pystyneet vastaamaan yhteensä 27 566 soittoon, mikä on 10 000 soittoa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kriisipuhelimessa vastaavat kriisityön ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset kriisityöntekijöiden tukemina. Koronakriisin myötä kriisityöntekijöiden työaikaa on siirretty vastaanotoista Kriisipuhelimeen ja vapaaehtoiset ovat lisänneet päivystystuntiensa määrää. Tämän avulla yhä useampi soittaja saa tarvitsemansa keskusteluavun,” kommentoi Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Yleisin soiton syy maaliskuun kahden viimeisen viikon aikana oli koronaan liittyvä huoli. Huhtikuussa soitoissa korostuivat henkinen paha olo, erityisesti ahdistuneisuus, sekä ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat. Myös itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on kasvanut maalis- ja huhtikuussa, mutta itsemurhavaarassa olevia soittajia on harvemmin kuin yleensä.
”Aluksi koronaan liittyvissä soitoissa korostui pelko omasta tai läheisen sairastumisesta. Myöhemmin on näkynyt yhä enemmän koronatilanteen vaikutukset esimerkiksi työhön ja lähisuhteisiin. Korona vaikuttaa monen pahan olon taustalla. Moni soittajista kokee myös syvää yksinäisyyttä. Moni kuvailee, kuinka korona ja sen tuoma huoli täyttää pään ja vie hallinnan tunteen,” Susanna Winter sanoo.
Kriisipuhelimen arabiankielisen linjan soittomäärät ovat myös kasvussa. Tammi-huhtikuun aikana yhteydenottoyrityksiä tuli lähes 400, kun vuonna 2019 yhteydenottoyrityksiä oli yhteensä 667. Yleisimmät syyt soittaa liittyvät arjessa selviytymisen haasteisiin, ihmissuhdeongelmiin ja pahaan oloon. Myös itsetuhoisuudesta on puhuttu useissa keskusteluissa.
Keskusteluapua on saatavilla Kriisipuhelimessa myös ruotsiksi. Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja päivystää 20 tuntia viikossa maanantaista perjantaihin. ”Kun tarvitset keskustelutukea, älä epäröi soittaa”, rohkaisee Anne Salovaara-Kero Pohjanmaan kriisikeskus Valosta.
Kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111
Auki 24h vuoden jokaisena päivänä.
mieli.fi/kriisipuhelin
Kriisipuhelin ruotsiksi 09 2525 0112
Auki arkisin ma, ke klo 16.00-20.00, ti, to ja pe klo 9.00-13.00.
mieli.fi/kristelefon
Kriisipuhelin arabiaksi 09 2525 0113
Yhteyttä voi ottaa myös Whatsappin välityksellä numeroon 040 195 8202.
Auki arkisin ma-ti klo 11.00-15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00-21.00, to klo 10.00-15.00.
Soittaa voi myös englanniksi.
mieli.fi/azma
Tiedotteen otsikkoa muutettu 11.5. klo 15.50: Poistettu ilmaus "kevään aikana soittoyritysten määrä tuplaantunut".
Jokainen tarvitsee jonkun, joka kuuntelee. Löydä oma tapasi auttaa - mielinauha.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
MIELI Suomen Mielenterveys ry
040 587 5197
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme