Iiris Suomela: “Riittävä suojelutyön taso on varmistettava ilman hoitajien pakottamista töihin”

– ​​Suhtaudun esitettyyn potilasturvallisuuslakiin hyvin kriittisesti. Myös hoitajilla on oikeus lakkoon, ja riittävä suojelutyön taso pitäisi pystyä takaamaan ilman tätä lakia. Töihin määräämisen uhka voi pahimmillaan ajaa hoitajia pois alalta, mikä vain syventäisi hoitajapulaa, Suomela sanoo.

Lakon aikana työnantajat ja työntekijät neuvottelevat suojelutyöstä, jotta potilaiden hengen ja terveyden kannalta välttämätön työ pystytään hoitamaan. Lisäksi työnantaja voi esimerkiksi etsiä korvaavia työntekijöitä muista ammattikunnista, hyödyntää ostopalveluita tai tehdä yhteistyötä alueen muiden työnantajien kanssa.

– Potilasturvallisuus on tietysti taattava, mutta se on hoidettava yhteisten sopimusten eikä pakon kautta. Näin on myös lain silmissä: kaikki muut keinot on käytettävä ennen kuin hoitajia voidaan velvoittaa töihin pakolla, sillä lakko-oikeus on lain turvaama perusoikeus, Suomela toteaa.

Perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvataan ammatillinen yhdistymisvapaus. Perusoikeusuudistuksen esitöissä ja perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä on katsottu, että työtaisteluoikeus liittyy kiinteästi ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Myös useat kansainväliset sopimukset suojaavat lakko-oikeutta.

– Töihin määrääminen on aivan viimesijainen keino. Muut keinot pitää käyttää ensin. Tämä pätisi myös silloin, jos saatettaisiin voimaan laki, joka mahdollistaisi töihin määräämisen. Tällöinkään pakkoa ei voisi käyttää ennen kuin kaikki muut keinot on käytetty. Suoraan sanottuna en ole toistaiseksi vakuuttunut, että kaikki muut keinot olisi jo käytetty, Suomela toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon suojelutyön järjestelyistä ja potilasturvallisuudesta ympäri Suomen. Tällä hetkellä lakon piirissä ovat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Helsingin ja Uudenmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Lakkoon osallistuu nyt 25 000 ihmistä. Jos sopua ei synny, lakko on laajentumassa perjantaina 15.4. 40 000 hoitajan lakoksi.

– On syytä muistaa, että isoin uhka potilasturvallisuudelle on, jos sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiin ei löydetä kestäviä ratkaisuja. Kriisin ytimessä on alati paheneva henkilöstöpula. Julkisen sektorin pienipalkkaisten, pääosin naisvaltaisten alojen palkkakuoppa on korjattava. Muuten henkilöstöpulan ratkaiseminen käy hyvin vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi, Suomela sanoo.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävästä rahoituksesta huolehtiminen on poliitikkojen tehtävä, kun taas palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken. Rahoituksen pysyvä korjaaminen vaatii poliitikoilta sitoutumista ja pitkäjänteistä otetta. Se meidän on todellakin tehtävä. Muuten hyvinvointivaltiolla ei ole tulevaisuutta, Suomela linjaa.