Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Ikääntyneiden koronakuolemissa ja sairastuneiden kuolleisuudessa vähentymisen merkkejä viime kuukausina

Jaa

Koronavirukseen liittyvien kuolemien lukumäärä neljää viikkoa kohti tarkasteltuna on joulukuun 2020 jälkeen puolittunut yli 90-vuotiailla.

Toisaalta 70–79 -vuotiaiden ikäryhmässä ovat lukumäärät laskeneet välillä ja nousseet takaisin. Tilastollisen analyysin kannalta lukumäärät ovat pieniä, joten muutoksia voi selittää myös satunnaisvaihtelu.

Viime kuukausina muissa ikäryhmissä kuolemien lukumäärissä ei ole nähtävissä merkkejä muuttumisesta.

”Koronavirukseen menehtyneiden määrän mahdollista vähenemistä iäkkäimmillä selittää kontaktien välttäminen sekä rokotukset”, arvioi THL:n vanhempi tutkija Petteri Hovi.

THL selvitti koronavirustautiin liittyviä kuolemantapauksia ikäryhmittäin. COVID-19-tautiin liittyvällä kuolemalla tarkoitetaan tässä kuolemaa, joka on tapahtunut 30 vuorokauden sisällä positiivisen koronatestituloksen saamisesta. Tarkastelussa keskityttiin joulukuun 2020 alun jälkeiseen aikaan, jotta muutokset näytteenoton tiheydessä eivät vaikuttaisi lukemiin ja jotta viime kuukausien tilannekehitys erottuisi paremmin.

Koko pandemian aikana koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia on ollut 952 3.5.2021 mennessä.

Koronaan sairastuneiden kuolleisuus saattaa olla nyt vähenemässä

Positiivisen koronavirustestin saaneiden kuolleisuus oli yli 90-vuotiaiden ikäryhmässä 33 prosenttia vuodenvaihteessa ja on helmi-maaliskuussa ollut 17 prosenttia. 80–89-vuotiaiden ikäryhmässä positiivisen testituloksen saaneista puolestaan menehtyi vuodenvaihteessa 24 prosenttia, kun luku on helmi-maaliskuussa ollut 19 prosenttia.

”Muutoksen syynä saattaa vielä olla satunnaisvaihtelu. Jos kuitenkin positiivisen testituloksen saaneiden kuolleisuuden lasku jatkuu, voi tätä selittää rokotteen tuoma parempi suoja vakavaa tautia vastaan”, kertoo Hovi.

Tiedot koronavirustautiin kuolleista saadaan lääkäreiltä, sairaanhoitopiireiltä ja väestötietojärjestelmästä

Tiedot koronavirustautiin menehtyneistä saadaan lääkäreiltä tartuntatautirekisterin kautta, suoraan sairaanhoitopiireiltä ja väestötietojärjestelmästä. Sairaanhoitopiirien lähettämät tiedot olisivat tarkimmat, mutta ne eivät sisällä tietoja iästä. Tietojen nopean yhdisteltävyyden takia tässä vertailussa on COVID-19-kuolemiksi määritetty ainoastaan väestötietojärjestelmän mukaan 30 vuorokauden sisällä koronatartunnan toteamisesta kuolleet. Tämän määritelmän sisältämän seuranta-ajan takia maaliskuun puolivälin jälkeen saadut luvut eivät ole vielä lopullisia lukemia eivätkä ole siksi mukana tässä vertailussa. Kuolematiedon saapumisessa väestötietojärjestelmään on myös viiveitä, noin 60 prosenttia tiedoista saadaan viikossa ja 90 prosenttia kahdessa viikossa.

Tartuntatautirekisteri ja sairaanhoitopiirit mittaavat koronakuolemia erilaisilla tavoilla

Tartuntatautirekisterin ja sairaanhoitopiirien ilmoittamat luvut saattavat erota toisistaan. Tämä johtuu siitä, että ne mittaavat COVID-19-kuolemia erilaisilla tavoilla. Sairaanhoitopiirit raportoivat alueeltaan tautiin liittyvät kuolemat vain lukumäärinä. Tartuntatautirekisteriin sen sijaan kirjataan kahdenlaista tietoa kuolemista. Rekisterissä on COVID-19-tautiin ajallisesti liittyvät kuolemat, eli tapaukset, joissa tautiin sairastunut on kuollut 30 vuorokauden sisällä positiivisesta testituloksesta. Tämän lisäksi rekisterissä on myös lääkärien ilmoittamat tiedot menehtymisestä koronavirusinfektioon. Tartuntatautirekisterin tietoja voidaan käyttää muiden taustatietojen, kuten iän kanssa.

Eroja tartuntatautirekisterin ja sairaanhoitopiirien ilmoittamien menehtyneiden lukumäärien välillä voivat selittää seuraavat asiat:

  • Tartuntatautirekisteriin merkityistä ajallisesti koronatautiin liittyvistä kuolemista kaikki eivät ole tai kaikkien ei ole päätelty johtuneen COVID-19-taudista sairaanhoitopiireissä
  • Sairaanhoitopiirien osalta kertymätiedossa voi olla puutteita tai tietoa voidaan saada viiveellä
  • Molemmissa tietolähteissä voi olla viiveitä

Koronaan liittyvien kuolemien tilastoinnista saa lisää tietoa verkkosivuiltamme COVID-19-tautiin liittyvien kuolemien tilastointi.

THL julkistaa avoimen datan portaalissa pandemiaan liittyviä lukuja. Avoimena näkyvän datan tarkkuutta lisätään vaiheittain.

THL tutkii jatkuvasti lisää COVID-19-tautiin liittyviä kuolemantapauksien taustatietoja ja julkaisee näistä tietoa selvitysten edetessä.

Lisätietoja:

Petteri Hovi

THL

vanhempi tutkija

etunimi.sukunimi@thl.fi

029 524 8941

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alustavat tutkimustulokset kahdella eri koronarokotteella rokottamisesta rohkaisevia9.6.2021 09:04:59 EEST | Tiedote

Alustavien tutkimustietojen mukaan eri koronarokotevalmisteiden käyttäminen ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tuottaa elimistössä tehokkaan puolustusvasteen koronavirusinfektiota vastaan. Adenovirusvektorirokotteen ja mRNA-rokotteen antaminen samalle henkilölle ei saadun tiedon valossa myöskään anna aihetta turvallisuushuoliin. Saksassa, Espanjassa ja Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa tarkasteltiin, miten mRNA-rokotteen antaminen aiemmin AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen saaneelle vaikuttaa rokotuksen synnyttämään puolustusvasteeseen ja rokotuksen turvallisuuteen. Tutkimusten tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Tuloksena oli, että kahdella eri rokotevalmisteella voidaan saada aikaan vähintään yhtä hyvä puolustusvaste kuin antamalla molemmilla rokotuskerroilla adenovirusvektorirokotetta. Kahta eri rokotetta saaneilla vasta-aineiden määrä oli korkea. Myös niin kutsuttu soluvälitteinen immuniteetti, joka pidentää suoj

Koronarajoitukset vähensivät merkittävästi myös muita hengitystieinfektioita viime vuonna – listeriatartuntoja sen sijaan ennätysmäärä9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Vuosi 2020 oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen. Esimerkiksi influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. ”Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaint

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme