Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä

– Tutkimuksemme korostaa solujen yhteistyön tärkeyttä. Muutokset yhdessä solutyypissä johtavat solujen keskinäisen viestinnän kautta toistenkin solujen ikääntymiseen. Vanhentava viestinviejä voidaan kuitenkin hiljentää lääkkeillä, mikä tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia korjata kudoksen toimintaa, sanoo tutkimusta johtanut, Suomen Akatemian Kantasolumetabolian huippuyksikön johtaja Pekka Katajisto.
Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, kuinka suolen uudistumiskyky heikkenee ikääntymisen yhteydessä. Käyttäen mallina niin kutsuttuja organoideja – pieniä laboratoriossa kasvatettuja suolen osia – he ymmärsivät, että kudosta uudistavien ja korjaavien kantasolujen toiminta heikkenee naapurisolujen lähettämien vääränlaisten viestien johdosta.
– Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet kudoksen ylläpitoa koskevat tutkimukset yksittäisen solun tasolla, ja paljastivat mitkä solutyypit ovat vastuussa kudoksen toiminnan heikkenemisestä. Yllätykseksemme nuoretkin kantasolut menettivät kudoksen uudistamiskykynsä vanhojen naapurisolujen vieressä, kertoo päätutkija, tohtorikoulutettava Nalle Pentinmikko.
Normaalisti suolen sisäpintaa peittävä epiteeli uudistuu jatkuvasti kudoksessa olevien kantasolujen ansiosta. Tämä toiminta riippuu soluympäristöstä saapuvista Wnt-signaaleista. Tutkimus osoittaa, että ikääntymisen myötä kantasolujen naapurit, Panethin solut, alkavat tuottaa Notum nimistä entsyymiä, joka estää Wnt-signaalien toiminnan. Notum-entsyymiä vastaan kehitetty lääkeaine kuitenkin palautti kantasolujen toiminnan nuoren kaltaiseksi ja nopeutti muun muassa vanhojen eläinten toipumista rankoista solusalpaajahoidosta.
Ikääntymisestä johtuva kudosten uusiutumisen hidastuminen haittaa erilaisista vammoista toipumista ja vaikeuttaa useiden lääkeaineiden annostelua. Notum-entsyymin toimintaa estävät lääkkeet saattavat kasvattaa lääkkeiden terapeuttista vaikutusaluetta ja nopeuttaa toipumista alati kasvavassa ikääntyneiden väestönosassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Pekka Katajisto, Biotekniikan Instituutti, HiLIFE, Helsingin yliopisto, +358 40 708 5349, pekka.katajisto@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461, comms.viikki@helsinki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
