Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä
10.7.2019 20:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

– Tutkimuksemme korostaa solujen yhteistyön tärkeyttä. Muutokset yhdessä solutyypissä johtavat solujen keskinäisen viestinnän kautta toistenkin solujen ikääntymiseen. Vanhentava viestinviejä voidaan kuitenkin hiljentää lääkkeillä, mikä tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia korjata kudoksen toimintaa, sanoo tutkimusta johtanut, Suomen Akatemian Kantasolumetabolian huippuyksikön johtaja Pekka Katajisto.
Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, kuinka suolen uudistumiskyky heikkenee ikääntymisen yhteydessä. Käyttäen mallina niin kutsuttuja organoideja – pieniä laboratoriossa kasvatettuja suolen osia – he ymmärsivät, että kudosta uudistavien ja korjaavien kantasolujen toiminta heikkenee naapurisolujen lähettämien vääränlaisten viestien johdosta.
– Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet kudoksen ylläpitoa koskevat tutkimukset yksittäisen solun tasolla, ja paljastivat mitkä solutyypit ovat vastuussa kudoksen toiminnan heikkenemisestä. Yllätykseksemme nuoretkin kantasolut menettivät kudoksen uudistamiskykynsä vanhojen naapurisolujen vieressä, kertoo päätutkija, tohtorikoulutettava Nalle Pentinmikko.
Normaalisti suolen sisäpintaa peittävä epiteeli uudistuu jatkuvasti kudoksessa olevien kantasolujen ansiosta. Tämä toiminta riippuu soluympäristöstä saapuvista Wnt-signaaleista. Tutkimus osoittaa, että ikääntymisen myötä kantasolujen naapurit, Panethin solut, alkavat tuottaa Notum nimistä entsyymiä, joka estää Wnt-signaalien toiminnan. Notum-entsyymiä vastaan kehitetty lääkeaine kuitenkin palautti kantasolujen toiminnan nuoren kaltaiseksi ja nopeutti muun muassa vanhojen eläinten toipumista rankoista solusalpaajahoidosta.
Ikääntymisestä johtuva kudosten uusiutumisen hidastuminen haittaa erilaisista vammoista toipumista ja vaikeuttaa useiden lääkeaineiden annostelua. Notum-entsyymin toimintaa estävät lääkkeet saattavat kasvattaa lääkkeiden terapeuttista vaikutusaluetta ja nopeuttaa toipumista alati kasvavassa ikääntyneiden väestönosassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Pekka Katajisto, Biotekniikan Instituutti, HiLIFE, Helsingin yliopisto, +358 40 708 5349, pekka.katajisto@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461, comms.viikki@helsinki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
