Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä
– Tutkimuksemme korostaa solujen yhteistyön tärkeyttä. Muutokset yhdessä solutyypissä johtavat solujen keskinäisen viestinnän kautta toistenkin solujen ikääntymiseen. Vanhentava viestinviejä voidaan kuitenkin hiljentää lääkkeillä, mikä tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia korjata kudoksen toimintaa, sanoo tutkimusta johtanut, Suomen Akatemian Kantasolumetabolian huippuyksikön johtaja Pekka Katajisto.
Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, kuinka suolen uudistumiskyky heikkenee ikääntymisen yhteydessä. Käyttäen mallina niin kutsuttuja organoideja – pieniä laboratoriossa kasvatettuja suolen osia – he ymmärsivät, että kudosta uudistavien ja korjaavien kantasolujen toiminta heikkenee naapurisolujen lähettämien vääränlaisten viestien johdosta.
– Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet kudoksen ylläpitoa koskevat tutkimukset yksittäisen solun tasolla, ja paljastivat mitkä solutyypit ovat vastuussa kudoksen toiminnan heikkenemisestä. Yllätykseksemme nuoretkin kantasolut menettivät kudoksen uudistamiskykynsä vanhojen naapurisolujen vieressä, kertoo päätutkija, tohtorikoulutettava Nalle Pentinmikko.
Normaalisti suolen sisäpintaa peittävä epiteeli uudistuu jatkuvasti kudoksessa olevien kantasolujen ansiosta. Tämä toiminta riippuu soluympäristöstä saapuvista Wnt-signaaleista. Tutkimus osoittaa, että ikääntymisen myötä kantasolujen naapurit, Panethin solut, alkavat tuottaa Notum nimistä entsyymiä, joka estää Wnt-signaalien toiminnan. Notum-entsyymiä vastaan kehitetty lääkeaine kuitenkin palautti kantasolujen toiminnan nuoren kaltaiseksi ja nopeutti muun muassa vanhojen eläinten toipumista rankoista solusalpaajahoidosta.
Ikääntymisestä johtuva kudosten uusiutumisen hidastuminen haittaa erilaisista vammoista toipumista ja vaikeuttaa useiden lääkeaineiden annostelua. Notum-entsyymin toimintaa estävät lääkkeet saattavat kasvattaa lääkkeiden terapeuttista vaikutusaluetta ja nopeuttaa toipumista alati kasvavassa ikääntyneiden väestönosassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Pekka Katajisto, Biotekniikan Instituutti, HiLIFE, Helsingin yliopisto, +358 40 708 5349, pekka.katajisto@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461, comms.viikki@helsinki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme