Ikääntyvä väestö, henkilöstöpula ja koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat sote-palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla
Ikääntyvän väestön kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, yhä vaikeampi valtakunnallinen pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat yhdessä uusien hyvinvointialueiden kykyä järjestää oikea-aikaiset sote-palvelut asukkailleen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista hyvinvointialueiden arvioista.
”Toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden haasteet ovat olleet nähtävissä jo varsin pitkään. Ainoastaan koronapandemian voi sanoa tulleen kolme vuotta sitten yllätyksenä”, toteaa THL:n arviointijohtaja Nina Knape sote-palvelujärjestelmän haasteista.
Henkilöstöpulasta aiheutuvat ongelmat perus- ja erityistason palveluissa sekä niiden yhteensovittamisessa ovat johtaneet lähes kaikilla hyvinvointialueilla hoito- ja palveluviiveisiin sekä epätarkoituksenmukaiseen palvelujen käyttöön. Päivystykset ovat ruuhkautuneet monin paikoin osasto- ja jatkohoitopaikkoja jonottavista potilaista. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu sulkemaan ja pääsy kotihoitoon sekä asumispalveluihin on vaikeutunut.
Kasvaneisiin lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmiin vastaamista on vaikeuttanut pitkään jatkunut valtakunnallinen psykologi- ja psykiatripula.
Uusia hyvinvointialueita työllistävät edelleen henkilöstön kiristyneet mitoitusvaatimukset muun muassa lastensuojelussa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa sekä perusterveydenhuollon hoitotakuun vaiheittainen tiukentuminen. Ongelmat henkilöstön saatavuudessa ja riittävyydessä sekä hyvinvointialueiden kiristyvä talous tulevina vuosina kirittävät alueita kehittämään toimintakäytäntöjään ja sähköisiä palvelujaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuoden 2023 alusta vastanneiden hyvinvointialueiden lähtötilanteet poikkeavat toisistaan paljon. Hyvinvointialueilla, joilla oli ennen uudistusta useita palvelujen järjestäjiä, keskityttiin syksyn 2022 aikana ensisijaisesti turvallisen siirtymän kannalta välttämättömiin tehtäviin ja turvaamaan häiriötön palvelutuotanto olemassa olevalla palveluverkolla.
Sen sijaan hyvinvointialueilla, joilla palveluilla oli jo aikaisemmin ollut maakunnallinen järjestäjä, on palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja palvelujen yhteensovittamista sujuviksi palveluketjuiksi kehitetty jo pidempään. Palveluverkkoja on kehitetty, asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä palveluja ja niiden myöntämiskriteereitä on yhtenäistetty. Näillä alueilla on myös henkilöstön palkkoja jo yhtenäistetty.
Väestön palvelutarpeiden kasvaessa hyvinvointialueiden lähivuosien yhteisenä haasteena on toiminnan ja talouden yhteensovittaminen. Investointimahdollisuudet alueilla vaihtelevat. Osassa maata äskettäin toteutetut merkittävät sairaalainvestoinnit rajoittavat tulevien vuosien investointimahdollisuuksia ja lainanottovaltuutta.
THL on julkaissut vuoden 2021–2022 palveluja ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 1.1.2023 alkaen vastaavien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän lähtötilannetta koskevat arviot.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen arviointi
Lisätietoja:
Nina Knape
arviointijohtaja, THL
puh. 029 524 7683
Jutta Nieminen
erityisasiantuntija (talous), THL
puh. 029 524 7157
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Sairaalapotilaiden ravitsemustilan arvioinnissa on puutteita – uudistettu ravitsemushoidon suositus tehostaa hoitoa7.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Suomessa tulisi parantaa potilaiden ravitsemustilan arviointia. Mahdollinen vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää myös hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.
Kutsu julkaisutilaisuuteen: Mitä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista tiedetään ja millainen rooli niillä on koko terveydenhuollossa? Selvityksen julkaisutilaisuus 6.3. klo 10–112.3.2023 15:10:39 EET | Kutsu
Mitä tiedämme työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista tällä hetkellä? Millainen rooli niillä on suomalaisessa terveydenhuollossa? Tervetuloa Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut -selvityksen julkaisutilaisuuteen maanantaina 6.3.2023 klo 10–11. Kyseessä on verkkotilaisuus, johon voi osallistua Teamsin kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme