Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Ikäihmisten liikkumattomuus voidaan ratkaista vain yhteistyöllä

Jaa

Suomalaiset liikkuvat kauttaaltaan liian vähän. Helsingin kaupunki kantaa erityistä huolta ikäihmisten vähäisestä liikkumisesta, sillä ainoastaan muutama prosentti ikäihmisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 108 000:sta 170 000:een vuoteen 2050 mennessä. Helsinki haki uusia näkökulmia ikäihmisten arkiaktiivisuuden lisäämiseen osallistuessaan ainoana eurooppalaisena kaupunkina Bloomberg Philanthropies -säätiön ja Harvardin yliopiston toteuttamaan innovaatio-ohjelmaan. Ideat syntyivät yhdessä ikäihmisten kanssa.

Yhteistyö Harvardin yliopiston ja Bloombergin säätiön kanssa tarjosi poikkeuksellisen mahdollisuuden ymmärtää ikäihmisten liikkumisen esteitä aiempaa syvällisemmin. Kaupungin työntekijät kohtasivat ikäihmisiä kauppakeskuksissa, terveysasemilla, kirjastoissa ja työväenopistoissa ympäri kaupunkia. Tiimin havainnot osoittavat, että ikäihmisten elämäntilanteet, voimavarat, toiveet ja tarpeet ovat korostetun yksilöllisiä.

Yleisesti on ajateltu, että liikkumisen edistäminen kuuluu ennen kaikkea liikuntatoimijoille ja ikäihmisten hyvinvointi sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoille. Erillisten palveluiden sijaan tarvitaan enemmän kaupungin eri palveluiden, järjestöjen ja yritysten tehokasta yhteistyötä.

”Kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet konkreettiseen toimintaan arvokkaan, hyvinvoivan ja kokemusrikkaan ikääntymisen turvaamiseksi. Olennaista on, että ikääntyneiden liikkumisen tärkeys ja tarpeet huomioidaan muuallakin kuin sote-palveluissa, etenkin asumisessa, liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalveluissa, kaupunkiympäristön kehittämisessä sekä järjestöyhteistyössä. Kun kehitetään liikkumiseen kannustavaa kaupunkia, niin kohteena eivät voi olla vain hyvin liikkuvat”, painottaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Näkemyksiä suoraan ikäihmisiltä itseltään

Helsinki tarjoaa jo nykyisellään monipuolisesti palveluita ja syitä lähteä liikkeelle. Ikäihmisiltä kysyttäessä havaittiin, että palvelut eivät kuitenkaan aina kohtaa niitä, jotka tarvitsevat kannustusta. Tietoa palveluista koettiin vaikeaksi löytää. Osa ikäihmisistä kaipaa sosiaalista tukea.

”Opimme innovaatio-ohjelmassa, että muutos tapahtuu menemällä ihmisten pariin. Ensi vuodesta alkaen markkinoimme palvelujamme enemmän siellä, missä ihmiset jo muutenkin liikkuvat – esimerkiksi kauppakeskuksissa, terveysasemilla ja kirjastoissa. Opimme myös, että moni haluaisi olla hyödyksi, mutta tarvitsee siihen pientä sysäystä. Teemme helpommaksi lähteä vapaaehtoiseksi liikuttajaksi ja lisäämme yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa. Kaikki syyt lähteä liikkeelle ovat oikeita. Voitamme aina, kun ulko-ovi käy riippumatta siitä, lähteekö seniori kauppaan, sauvakävelylle, lätkämatsiin, konserttiin vai kirjastoon”, toteaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Iän myötä lihasvoimat vähenevät ja toimintakyvyn rajoitteet sekä muistisairaudet yleistyvät. Samalla ulkona liikkuminen keskimäärin vähenee. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ja pienituloisten ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksien tukemiseen. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asettaneet tavoitteekseen, että 70 prosentilla säännöllisen kotihoidon asiakkaista on käytössään liikkumissopimus, joka kirjataan osaksi hoitotyön suunnitelmaa.

”Kotihoidon liikkumissopimus on konkreettinen ja yksilön tarpeet huomioiva tapa kytkeä liikkuminen osaksi ikäihmisten arkiaskareita ja vahvistaa siten lihasvoimaa, tasapainoa ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että jokainen pystyy elämään omannäköistä ja sujuvaa arkea. Lisäksi on tärkeää, että ikäihmisten palvelukeskukset, Seniori-info ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ovat mukana liikkumisohjelman toimeenpanossa”, sanoo sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Liikkeelle lähtemisen esteet kytkeytyvät usein arkiympäristön fyysisiin esteisiin, kuten katujen huonoon kuntoon, lumeen tai liukkauteen tai siihen, että taloyhtiön ovi on painava, eikä talossa ole hissiä.

”Ikäystävällisen kaupunkiympäristön suunnittelu vaatii pitkäjänteistä työtä. Kävelyyn kannustava, viihtyisä ja turvallinen ympäristö houkuttelee tutkitusti ihmisiä lisäämään arkiaktiivisuuttaan. Kaupunki valmistelee parhaillaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia, joiden tavoitteena on luoda edellytyksiä aktiiviselle arjelle”, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Toimenpiteet ikäihmisten liikkumisen edistämiseksi ovat osa Helsingin liikkumisohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten liikkumista ja vähentää terveydelle haitallista liiallista istumista. Tavoitteisiin tähdätään noin 60 toimenpiteellä. Liikkumisohjelman yhteydessä toimii ikäihmisten ja soveltavan liikunnan työryhmä, joka osaltaan vastaa toimenpiteiden edistymisestä.

Lisätiedot:

Minna Paajanen
Liikkumisohjelman projektipäällikkö
09-31021162
minna.paajanen@hel.fi 

Lisätietoja liikkumisohjelmasta

Liikkumisohjelma – Älä rajoita. Mahdollista!
Liikkumisohjelma on Helsingin kaupungin strateginen kärkihanke, jonka tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Ohjelmassa on kysymys liikkumisen aiempaa kokonaisvaltaisemmasta ymmärtämisestä, edistämisestä ja koordinoinnista. Ohjelmalla ei haluta patistaa tai painostaa, vaan tuoda positiivisella tavalla esiin kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten asenteisiin, madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä ja lisätä liikkumisen iloa. Päämääränä on, että liikkuminen Helsingissä on helppo, sujuva ja houkutteleva arjen valinta.

Kuva: Helsingin kaupunki / Katja Tähjä

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

Helsinki on elämyksellinen ja vetovoimainen kaupunki täynnä tekemistä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tarjoaa kaupungin asukkaille ja vierailijoille vuodessa yli 20 miljoonaa kokemusta – taidetta, tapahtumia, kursseja, harrastuksia, tiloja, ulkoilualueita ja palveluja liikkumiseen sekä tukea kulttuurille ja kansalaistoiminnalle.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala muodostuu viidestä palvelukokonaisuudesta: kirjasto, kulttuuri, liikunta, nuoriso ja hallinto. Toimialan 1 800 työntekijää ylläpitää ja parantaa helsinkiläisten mahdollisuuksia hyvään elämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Helsingissä on helppoa ja houkuttelevaa lähteä liikkeelle. Joka päivä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Museo soittaa kotiin - Helsinki tarjoaa kulttuuripalveluja etänä kotihoidon asiakkaille11.10.2019 08:00:00 EESTTiedote

Helsingin kaupunki tarjoaa taide- ja kulttuurielämyksiä etänä kotihoidon asiakkaille tablettitietokoneiden välityksellä. Tavoitteena on edistää kotona asuvien iäkkäiden kulttuurisia oikeuksia ja osallisuutta kehittämällä uudenlaisia digitaalisia palveluita. Pilottialueena toimivan Laajasalon kotihoidon asiakkaille on tämän vuoden aikana tarjottu etänä mm. improvisaatioteatteria sekä retkiä kulttuurikohteisiin.

Museet ringer hem – Helsingfors erbjuder kulturtjänster på distans för hemvårdens klienter11.10.2019 07:59:00 EESTTiedote

Hemvårdens klienter i Helsingfors kan få konstupplevelser på distans via surflattor. Målet är att främja hemmaboende äldres kulturella rättigheter och delaktighet genom att utveckla nya digitala tjänster. Hemvårdens klienter på Degerö, som fungerar som pilotområde, har i år erbjudits bland annat improvisationsteater och utfärder till kulturella platser.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme