Aalto-yliopisto

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Jaa
Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven

Julkaisuvapaa 20. heinäkuuta klo 18.00

Arktisten alueiden ikirouta pitää sisällään yhtä paljon hiiltä kuin ilmakehä ja kaikki maailman kasvit yhteensä. Ikiroudan sulamisesta syntyvät hiilipäästöt ovatkin merkittävä epävarmuustekijä ilmastoennusteissa.

Tutkijat ovat aiemmin ennustaneet, että lämpötilan nopea kohoaminen johtaa 50–100 miljardin tonnin hiilipäästöjen vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä. Ennusteissa ei kuitenkaan ole huomioitu priming- eli lisähajotusilmiön vaikutuksia. Ikiroudan sulaessa lisääntyvä kasvibiomassa kuljettaa juurissaan maaperän mikro-organismeille enemmän sokereita, joiden avulla orgaanisen aineen hajoaminen kiihtyy kasvattaen kasvihuonekaasupäästöjä.

Tuore Nature Geoscience -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että tämä lisähajotus voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä. Vapautuvan hiilen määrä on suuruudeltaan neljäsosa siitä hiilimäärästä, joka ilmakehään voitaisiin nykytiedon varassa päästää ilman, että ilmasto lämpenisi enemmän kuin kriittisenä pidetyt 1,5 celsiusastetta.

”Priming-ilmiö on tunnettu tieteessä jo 1950-luvulta lähtien. Aiemmin ei ole kuitenkaan tiedetty, kuinka merkittäviä seurauksia näin pienimuotoisella ekologisella vuorovaikutuksella on maailmanlaajuiseen hiilen kiertoon”, kertoo tutkija Frida Keuper Ranskan kansallisesta maatalous-, ruoka- ja ympäristötutkimuskeskus INRAE:sta sekä Uumajan yliopistosta. Keuper johti kansainvälistä tutkimusryhmää yhdessä Tukholman yliopistossa työskentelevän apulaisprofessori Birgit Wildin kanssa.

Laaja-alaiset vaikutukset esiin ensimmäistä kertaa

Tutkijaryhmä yhdisti tutkimuksessa kasvien kasvukarttoja, arktisen alueen maaperän hiilipitoisuustietoja, tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvibiomassaan sekä aiempia tutkimuksia priming-ilmiöstä ja kasvien juurten ominaisuuksista.  Aalto-yliopiston professori Matti Kummu vastasi yhdessä tutkijatohtori Mika Jalavan kanssa maaperämallin kehittämisestä ja kaiken kerätyn tiedon yhdistämisestä. Mallin avulla tutkijat pystyivät  arvioimaan priming-ilmiön vaikutuksia ikiroudan ekosysteemeihin sekä hiilipäästöihin koko 14  miljoonan neliökilometrin laajuisella arktisella ikirouta-alueella.

”Mallilla pystyimme ensimmäistä kertaa arvioimaan priming-ilmiön laaja-alaisia vaikutuksia ja tunnistamaan alueet, joilla se vaikuttaa eniten. Tärkeimmät alueet ovat Pohjois-Kanada ja Koillis-Siperia. Lisäksi mallinnetut tulokset parantavat ymmärrystä siitä, mitkä tekijät ovat tärkeimpiä priming-ilmiössä suuressa mittakaavassa ja edesauttavat näin merkittävästi viemään tutkimusta eteenpäin”, Matti Kummu sanoo.

”Uudet havaintomme osoittavat, kuinka tärkeää on huomioida myös priming-ilmiön kaltaiset pienen mittakaavan ekologiset vuorovaikutukset, kun mallinnetaan maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä”, Wild sanoo.

Julkaisu:

Frida Keuper, Birgit Wild, Matti Kummu, Christian Beer, Gesche Blume-Werry, Sébastien Fontaine, Konstantin Gavazov, Norman Gentsch, Georg Guggenberger, Gustaf Hugelius, Mika Jalava, Charles Koven, Eveline J. Krab, Peter Kuhry, Sylvain Monteux, Andreas Richter, Tanvir Shahzad, James T. Weedon, Ellen Dorrepaal (2020) Carbon loss from northern circumpolar permafrost soils amplified by rhizosphere priming, Nature Geoscience

Linkki artikkeliin Nature Geoscience -julkaisussa: https://www.nature.com/articles/s41561-020-0607-0 (toimii vasta embargon poistuttua)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Matti Kummu
https://people.aalto.fi/matti.kummu
https://wdrg.aalto.fi
Rakennetun ympäristön laitos
Aalto-yliopisto
puh. 050 585 8679
matti.kummu@aalto.fi

Kuvat

Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Lataa
Mallin avulla tutkijat pystyivät  arvioimaan priming-ilmiön vaikutuksia ikiroudan ekosysteemeihin sekä hiili-päästöihin koko 14  miljoonan neliökilometrin laajuisella arktisella ikirouta-alueella.
Mallin avulla tutkijat pystyivät arvioimaan priming-ilmiön vaikutuksia ikiroudan ekosysteemeihin sekä hiili-päästöihin koko 14 miljoonan neliökilometrin laajuisella arktisella ikirouta-alueella.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye