Ikoni – Troijan hevonen vai runsaudensarvi?
Kysymystä kristillisestä kuvasta ja sen luonteesta luterilaisten ja ortodoksien välillä ei ole juurikaan tutkittu kirkkojen viisisataavuotisen yhteisen historian aikana.
Timi Korhosen väitöskirja jäljittää kuvan teologian ekumeenisia juuria, kirjoittamattomia sääntöjä sekä hurskaita periaatteita kirkkoisien, Konstantinopolin, renessanssin ja reformaation kautta nykyaikaan. Oppaina toimii kuusi nykyajan teologia: ortodoksit Pavel Florensky, Leonid Ouspensky ja John Meyendorff sekä luterilaiset Robert Jenson, Hans-Eckehard Bahr ja Martin Lönnebo.
Kristillisiä, platonisia vai stoalaisia kuvia?
Korhosen väitöskirja pyrkii selvittämään, sopivatko perinteiset ortodoksiset ikonit yhteen luterilaisen teologian kanssa. Samalla selvitettäväksi tulee ortodoksisen kirkon ja luterilaisen kirkon kuvan teologia.
– Tutkimus antaa eväitä seurakunnille, jotka päättävät seurakuntien tiloissa olevista kuvista, Korhonen toteaa.
Raamatusta ei löydy esteettistä teoriaa, saati käskyjä maalata kuvia.
– Kuvan teologia aktivoikin kysymyksen Raamatun ja kristillisen tradition suhteesta sekä tämän tradition sisällöstä, Korhonen kertoo.
Tutkimuksessa paljastuu, että ikonien kuvaamien pyhien vakavuus onkin stoalaista tyyneyttä ja että perinteisten ortodoksisten ikonien taustalla on platonismin mukainen todellisuudentaju. Luterilaisia taas ohjaa ristin teologia, joka voi olla piilosyynä nykyisten luterilaisten kirkkojen ikonoklastiselle autiudelle.
– Kuvakysymyksen ekumeeninen Gordionin solmu on vuoden 787 Nikean toisen kirkolliskokouksen päätösten yhteensovittaminen luterilaisen teologian kanssa, Korhonen sanoo. – Tuolloin jakamaton kirkko päätti asettaa kirkonkiroukseen kaikki heidät, jotka eivät suutele pyhiä kuvia.
Käsitys todellisuuden luonteesta tiivistyy kuvaan
Korhosen tutkimus porautuu kysymykseen kuvan ontologiasta eli kuvattavan mahdollisesta läsnäolosta kuvassa. Korhonen pelkistää kuvateologiset vaihtoehdot heikkoon ja vahvaan kuvateologiaan, missä luterilaiset edustavat ensimmäistä ja ortodoksit jälkimmäistä.
Ortodoksinen kuvateologia paljastuu antiikin ja platonismin kuvametafysiikan sekä kirkkoisien kristologisten pohdintojen hedelmäksi. Kysymys kristillisestä kuvasta toimiikin jatkokysymyksenä kysymykselle Jeesuksesta.
– Karkeasti ilmaistuna ortodoksit korostavat Kristuksen jumalallista luontoa, luterilaiset inhimillistä. Ekumeenisena haasteena on siten Kristuksen kahden luonnon, Getsemanen ja Taborin pitäminen yhdessä.
Ikonoklastit asettavat kysymykseen oman haasteen väittämällä, ettei ihmiskädet voi kuvata Jeesuksen jumalallista luontoa.
Korhosen tutkimuksessa käy ilmi, että ortodoksien ja luterilaisten teologinen perusvire käy vastakkaisiin suuntiin. Ortodokseille on luontaista suunnata ylöspäin. Siten ortodoksisissa ikoneissa on aina ikuisuuden tausta ja kutsu. Luterilaiset korostavat Jumalaa, joka laskeutuu alas ihmisten syntiin, kurjuuteen ja heikkouteen. Tällaisen ristin teologian mukaan esimerkiksi ortodoksisten ikonien kultaiset taustat näyttäytyvät helposti tuomittavana kunnian teologiana.
– Vastaavasti ortodoksit saattavat vieroksua länsimaalaisia, lihallisia kuvia Jeesuksesta, Korhonen kertoo.
Korhosen tutkimus erittelee kuvateologisia ekumeenisia jännitteistä ja erimielisyyksiä etsien myös mahdollisuuksia yksimielisyydelle.
Teologian maisteri Timi Korhonen väittelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1.10. klo 12 aiheesta Crucified and Glorified Art: Lutheran and Orthodox Theology of the Image by Six Prominent Theologians of the Twentieth Century.
Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian Suomen laki-salissa, Yliopistonkatu 3. Väitöstä voi myös seurata videon välityksellä.
Väittelijän yhteystiedot: korhonentimi@gmail.com, 040 840 5984
Timi Korhonen toimii luterilaisen kirkon pappina. Lue lisää blogista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme