Helsingin yliopisto

Ilmakehä- ja ilmastotutkimukselle yli 11 miljoonan euron rahoitus Suomen Akatemialta

Jaa

Helsingin yliopistosta johdettu Ilmakehä- ja ilmastotutkimuksen osaamiskeskus (ACCC) luo ratkaisuja maailman ohjaamiseksi kohti ilmastoneutraaliutta. Merkittävän lippulaivarahoituksen sai myös GeneCellNano, joka etsii hoitokeinoja vakaviin kroonisiin sairauksiin.

Ilmastonmuutos ja ilmansaasteet ovat maapallon suurimpia tämänhetkisiä uhkia. Keskilämpötilan nousu uhkaa muun muassa nostaa merenpintaa ja horjuttaa sää- ja ilmasto-olosuhteita. Ilmansaasteet aiheuttavat joka yhdeksännen kuoleman maailmanlaajuisesti.

Helsingin yliopistosta johdettu Ilmakehä- ja ilmastotutkimuksen osaamiskeskus (ACCC) osallistuu näiden uhkien torjuntaan arvioimalla ja mittaamalla maapallon hiilinieluja ja muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä sekä ilmansaasteiden muodostumisen monimutkaisia prosesseja.

ACCC on yksi neljästä Suomen Akatemian valitsemasta osaamiskeskittymästä, joka sai merkittävän lippulaivarahoituksen. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan ACCC:ta 11,25 miljoonalla eurolla, josta 6,25 miljoonaa euroa myönnettiin ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Rahoituskausi on neljä ja puoli vuotta ja alkaa takautuvasti 1.7.2020 alkaen.

Yrityskeskittymä ja tietoa päättäjille

ACCC (The Atmosphere and Climate Competence Center) on Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Tampereen yliopiston perustama osaamiskeskus. Sen yhteen kokoamalla kansainvälisellä mittausasemien verkostolla on ainutlaatuista pitkän aikavälin dataa ilmakehän ja ekosysteemin vuorovaikutuksesta.

ACCC kerää kattavat havaintoaineistot esimerkiksi ilmastonmuutosta ennustaviksi, skaalattaviksi malleiksi eri sidosryhmille ja päättäjille. Keskus perustaa Suomeen myös kansainvälisen ilmakehätutkimuksen yrityskeskittymän.

– Jo tutkimussuunnitelmaa tehtäessä olemme keskustelleet ja sopineet yhteistyöstä 40 yrityksen, kaupungin, tutkimuskeskuksen ja muun yhteistyökumppanin kanssa – ja tämä yhteistyö on suunnitelman keskiössä, keskuksen johtaja, Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala kertoo.

Suomi aerosolitutkimuksen huipulla

Aerosolit eli ilmassa leijuvat erittäin pienet kiinteät tai nestemäiset hiukkaset vaikuttavat huomattavasti maapallon säteilytasapainoon ja siten ilmastoon. Hyvä tai huono ilmanlaatu riippuu suoraan ilmassa olevien aerosolihiukkasten määrästä ja laadusta sekä niiden monimutkaisista keskinäisistä reaktioista.

Suomi on aerosolitutkimuksessa maailman huippua, ja rahoitus lujittaa tätä asemaa entisestään. Professori Markku Kulmala lähti kehittämään tutkimusta 1990-luvulla Tšernobylin onnettomuuden sysäämänä. Pian tutkimus laajeni tarkastelemaan, miten metsän tuottamat yhdisteet muodostavat hiukkasia.

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) on viime vuosina tutkinut yli kahden sadan hengen voimin ilmastonmuutosta, ilmanlaatua ja biogeokemiallisia kiertoja sekä ekosysteemiprosesseja molekyylitasolta globaaleihin ilmiöihin. Sen tutkijat ovat alallaan maailman siteeratuimpia.

Hoitoa vaikeisiin kroonisiin sairauksiin

Lippulaivarahoituksen sai myös GeneCellNano-osaamiskeskittymä, joka haluaa tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. GeneCellNano keskittyy uusien biologisten lääkkeiden, biomarkkerien ja diagnostiikan innovaatioihin ja kaupalliseen kehittämiseen. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan sitä 10 miljoonalla eurolla, josta 5 miljoonaa euroa myönnettiin ensimmäiselle kolmelle vuodelle.

GeneCellNanossa ovat mukana Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Hanketta johdetaan Itä-Suomen yliopistosta. Helsingin yliopistosta mukana on biofarmasian professori Marjo Yliperttula farmasian tiedekunnasta.

Osaamiskeskittymän tavoitteena on lisätä merkittävästi geeni-, solu- ja nanoteknologian koti- ja ulkomaista rahoitusta, tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon sekä luoda uusia työpaikkoja ja yrityksiä bioteknologia- ja lääkesektorille.

GeneCellNanoon kuuluvat lisäksi Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. 

 

Lisätietoja:

Akatemiaprofessori, akateemikko Markku Kulmala
markku.kulmala@helsinki.fi
040 5962 311

Biofarmasian professori Marjo Yliperttula
marjo.yliperttula@helsinki.fi
044 0935566

Yhteyshenkilöt

Kati Toivanen
kati.toivanen@Helsinki.fi
050 3183647

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Evon tiedekansallispuistohankkeen tiedetyöryhmä: kansalaiset mukaan tieteen tekemiseen ja luonnon havainnointiin18.6.2021 15:44:36 EEST | Tiedote

Tiedetyöryhmän juuri valmistuneessa raportissa esitetään tiedekansallispuiston tutkimustoimintaan ja tutkimuksen havainnollistamiseen ideoita ja sisältöjä, joiden kantava ajatus on kansalaisten vahva osallistaminen. Raportissa korostuu asiantuntijoiden näkemys luonnonsuojelun tärkeydestä tieteen tekemiselle. Lisäksi tiedetyöryhmä ehdottaa säätiön perustamista toiminnan tueksi.

Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat16.6.2021 10:31:31 EEST | Tiedote

Suot ovat merkittävä ilmakehän hiilenkiertoa säätelevä ekosysteemi. Helsingin yliopiston vetämä monitieteinen tutkijaryhmä selvitti Venäjällä sijaitsevan ikiroutasuon ilmastovastetta viimeisen 3 000 vuoden aikana. Ryhmä huomasi yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, aiheutti positiivisen eli lämmittävän ilmastovaikutuksen.

Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista15.6.2021 14:59:43 EEST | Tiedote

Riikka Hiltusen väitöstutkimus valottaa popmusiikin tekemistä erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja trendiennakoinnin näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ennakoivuutta luovuuden osa-alueena ja osoittaa, että vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ajatteleminen tai pyrkimykset vaikuttaa tulevaisuuteen voivat sekä ruokkia että rajoittaahitteihin tähtäävien biisinkirjoittajien luovaa työskentelyä.

Väitös: Nuorten liikkuvuus Euroopan unionin sisällä usein kuviteltua raadollisempaa15.6.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Euroopan unionin sisällä liikkuvat nuoret saattavat joutua selviämään omillaan työmarkkinoiden riskeistä EU-kansalaisten oikeuksien muuttuessa yhä ehdollisemmiksi ja epävarmemmiksi. Vapaata liikkuvuutta poikkeuksellisesta näkökulmasta lähestyvä tutkimus nostaa esiin EU:n liikkuvuuspolitiikan ristiriidat ja näiden ristiriitojen rapauttavat seuraukset nuorten työurille, tulevaisuuden näkymille ja jopa terveydelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme