Helsingin yliopisto

Ilmakehä- ja ilmastotutkimukselle yli 11 miljoonan euron rahoitus Suomen Akatemialta

Jaa

Helsingin yliopistosta johdettu Ilmakehä- ja ilmastotutkimuksen osaamiskeskus (ACCC) luo ratkaisuja maailman ohjaamiseksi kohti ilmastoneutraaliutta. Merkittävän lippulaivarahoituksen sai myös GeneCellNano, joka etsii hoitokeinoja vakaviin kroonisiin sairauksiin.

Ilmastonmuutos ja ilmansaasteet ovat maapallon suurimpia tämänhetkisiä uhkia. Keskilämpötilan nousu uhkaa muun muassa nostaa merenpintaa ja horjuttaa sää- ja ilmasto-olosuhteita. Ilmansaasteet aiheuttavat joka yhdeksännen kuoleman maailmanlaajuisesti.

Helsingin yliopistosta johdettu Ilmakehä- ja ilmastotutkimuksen osaamiskeskus (ACCC) osallistuu näiden uhkien torjuntaan arvioimalla ja mittaamalla maapallon hiilinieluja ja muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä sekä ilmansaasteiden muodostumisen monimutkaisia prosesseja.

ACCC on yksi neljästä Suomen Akatemian valitsemasta osaamiskeskittymästä, joka sai merkittävän lippulaivarahoituksen. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan ACCC:ta 11,25 miljoonalla eurolla, josta 6,25 miljoonaa euroa myönnettiin ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Rahoituskausi on neljä ja puoli vuotta ja alkaa takautuvasti 1.7.2020 alkaen.

Yrityskeskittymä ja tietoa päättäjille

ACCC (The Atmosphere and Climate Competence Center) on Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Tampereen yliopiston perustama osaamiskeskus. Sen yhteen kokoamalla kansainvälisellä mittausasemien verkostolla on ainutlaatuista pitkän aikavälin dataa ilmakehän ja ekosysteemin vuorovaikutuksesta.

ACCC kerää kattavat havaintoaineistot esimerkiksi ilmastonmuutosta ennustaviksi, skaalattaviksi malleiksi eri sidosryhmille ja päättäjille. Keskus perustaa Suomeen myös kansainvälisen ilmakehätutkimuksen yrityskeskittymän.

– Jo tutkimussuunnitelmaa tehtäessä olemme keskustelleet ja sopineet yhteistyöstä 40 yrityksen, kaupungin, tutkimuskeskuksen ja muun yhteistyökumppanin kanssa – ja tämä yhteistyö on suunnitelman keskiössä, keskuksen johtaja, Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala kertoo.

Suomi aerosolitutkimuksen huipulla

Aerosolit eli ilmassa leijuvat erittäin pienet kiinteät tai nestemäiset hiukkaset vaikuttavat huomattavasti maapallon säteilytasapainoon ja siten ilmastoon. Hyvä tai huono ilmanlaatu riippuu suoraan ilmassa olevien aerosolihiukkasten määrästä ja laadusta sekä niiden monimutkaisista keskinäisistä reaktioista.

Suomi on aerosolitutkimuksessa maailman huippua, ja rahoitus lujittaa tätä asemaa entisestään. Professori Markku Kulmala lähti kehittämään tutkimusta 1990-luvulla Tšernobylin onnettomuuden sysäämänä. Pian tutkimus laajeni tarkastelemaan, miten metsän tuottamat yhdisteet muodostavat hiukkasia.

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) on viime vuosina tutkinut yli kahden sadan hengen voimin ilmastonmuutosta, ilmanlaatua ja biogeokemiallisia kiertoja sekä ekosysteemiprosesseja molekyylitasolta globaaleihin ilmiöihin. Sen tutkijat ovat alallaan maailman siteeratuimpia.

Hoitoa vaikeisiin kroonisiin sairauksiin

Lippulaivarahoituksen sai myös GeneCellNano-osaamiskeskittymä, joka haluaa tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. GeneCellNano keskittyy uusien biologisten lääkkeiden, biomarkkerien ja diagnostiikan innovaatioihin ja kaupalliseen kehittämiseen. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan sitä 10 miljoonalla eurolla, josta 5 miljoonaa euroa myönnettiin ensimmäiselle kolmelle vuodelle.

GeneCellNanossa ovat mukana Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Hanketta johdetaan Itä-Suomen yliopistosta. Helsingin yliopistosta mukana on biofarmasian professori Marjo Yliperttula farmasian tiedekunnasta.

Osaamiskeskittymän tavoitteena on lisätä merkittävästi geeni-, solu- ja nanoteknologian koti- ja ulkomaista rahoitusta, tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon sekä luoda uusia työpaikkoja ja yrityksiä bioteknologia- ja lääkesektorille.

GeneCellNanoon kuuluvat lisäksi Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. 

 

Lisätietoja:

Akatemiaprofessori, akateemikko Markku Kulmala
markku.kulmala@helsinki.fi
040 5962 311

Biofarmasian professori Marjo Yliperttula
marjo.yliperttula@helsinki.fi
044 0935566

Yhteyshenkilöt

Kati Toivanen
kati.toivanen@Helsinki.fi
050 3183647

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää25.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme