Ilmanlaatu Helsingissä on viime vuosina parantunut

Katupölyä torjutaan tehokkaasti

Katupölyn hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausten mukaan pienentyneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäaikaisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja tehtyjen toimenpiteiden olleen tehokkaita. Raja-arvo ei ole ylittynyt mittausasemilla vuoden 2006 jälkeen.

”Hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat kuitenkin edelleen vaarassa ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti riittävää huomiota”, muistuttaa Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.

Hyvin pölyisiä päiviä on edelleen joka kevät, kun kadut kuivuvat ja liikennevirta nostaa talven aikana kertyneen aineksen ilmaan. Nastarenkaiden vaikutus pölyn muodostumiseen on tutkimuksissa osoitettu hyvin merkittäväksi. Käytössä jo olevien pölyntorjumiskeinojen lisäksi Ilmansuojelusuunnitelmaan on kirjattu toimeksi kitkarenkaiden käytön edistäminen. Muu ajoneuvoteknologian kehittyminen ei vähennä katupölyä.

Typpidioksidin raja-arvo ylittyy edelleen katukuiluissa 

Liikenteen pakokaasupäästöt aiheuttavat edelleen typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittymisen osassa keskustan vilkasliikenteisistä katukuiluista. Typpidioksidin pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet, ja katuosuudet, joilla typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy, ovat lyhentyneet vuodesta 2016. Yhä edelleen raja-arvon arvioidaan kuitenkin ylittyvän 2,3 kilometrin alueella ja olevan vaarassa ylittyä lähes viiden kilometrin alueella.

”Monilla katuosuuksilla ilmanlaatutilanne on parantunut. Kuitenkaan ei voida vielä varmuudella sanoa, etteikö typpidioksidin raja-arvon ylitysvaaraa enää niillä olisi, jos jatkossa tulee kylmiä pakkastalvia”, sanoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta.

Vaikka typpidioksidin sekä pienhiukkasten pitoisuuksien lasku johtuu pitkälti yleisestä ajoneuvoteknologian kehittymisestä ja päästöjen pienenemisestä, myös ilmanlaadun kannalta suotuisat sääolosuhteet ovat vaikuttaneet kehitykseen: edellistalvet ovat olleet leutoja, ilma on sekoittunut hyvin eikä inversiotilanteita ole juuri ollut.

Myös Helsingin omat toimet ovat vähentäneet päästöjä. Autoliikenteen määrä on vähentynyt kantakaupungissa, ja muun muassa pyöräilyyn on panostettu. Helsingin seudun liikenteen bussien päästöt ovat alentuneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaluston uusiutumisen, pakokaasujen puhdistuslaitteistojen sekä biopolttoaineiden käytön seurauksena. Tämä on parantanut ilmanlaatua erityisesti kaduilla, joilla kulkee useita bussilinjoja.

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu todettiin ilmansuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi pienentää typpidioksidin pitoisuuksia kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Ympäristölautakunta teki toukokuussa 2017 kaupunginhallitukselle esityksen, että se vetoaisi valtioon lainsäädännön muuttamiseksi niin, että alueellisten maksujen käyttöönotto mahdollistuisi ja että saadut varat olisi mahdollista kohdentaa ko. alueelle. Myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa laadittaessa havaittiin hinnoittelu oleelliseksi keinoksi liikenteen CO₂-päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.

www.hel.fi/ilmansuojelu