Ilmanlaatu on parantunut Helsingin satamissa

Satamien ilmanlaatu on pääosin hyvä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on seurannut satama-alueilla Katajanokan, Länsisataman, Etelärannan ja Vuosaaren ilmanlaatua useiden vuosien ajan. Mittausaseman paikka vaihtelee eri vuosina. Vuonna 2021 mittausasema sijaitsi Katajanokalla. Ilmasta mitattiin muun muassa hengitettäviä hiukkasia eli katupölyä, pienhiukkasia, rikkidioksidia ja typenoksideja eli pakokaasupäästöjä.

- Sekä laivaliikenteen että satama-alueiden autoliikenteen päästöt ovat selkeästi vähentyneet, ja se näkyy myös ilmanlaadussa. Esimerkiksi rikkidioksidin pitoisuuksissa on näkynyt selkeä lasku laivaliikenteen päästönormien tiukentumisen seurauksena, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Vuonna 2021 rikkidioksidin vuosipitoisuus oli Katajanokalla 0,8 mikrogrammaa kuutiossa (µg/m3). Vastaava pitoisuus vuonna 2013, ennen viimeisintä päästönormien tiukentamista, oli 3,2 mikrogrammaa kuutiossa. Laivaliikenteen ohella myös energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet.

Myös typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat laskeneet Helsingin satamissa pitkällä aikavälillä. Pitoisuuksien lasku johtuu ainakin osittain autokannan uudistumisesta ja pakokaasupäästöjen puhdistumisesta. Myös koronapandemiasta aiheutunut laivamatkustajien ja autoliikenteen vähentyminen on näkynyt vuosien 2020 ja 2021 mittaustuloksissa.

- Helsingin Satama on viime vuosina ottanut käyttöön maasähkön useammassa satamassa ja käyttöönottoa laajennetaan tulevina vuosina. Maasähkö vähentää laivan satamassaolon aikana aiheutuneita päästöjä merkittävästi, Helsingin Sataman kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte kertoo.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime vuonna uudet tiukemmat ohjearvot eri ilmansaasteille. Ne ylittyvät pääkaupunkiseudulla monissa erilaisissa ympäristöissä, myös satamissa typpidioksidin ja pienhiukkasten osalta.

Laivojen tulo- ja lähtöajat vaikuttavat pitoisuuksien vuorokausivaihteluun

Satamien ilmansaasteiden pitoisuudet vaihtelevat laivojen tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Esimerkiksi Katajanokalla on selvästi havaittavissa typpidioksidin pitoisuuksien nousu aamulla ja illalla.

- Ilmansaasteiden pitoisuuksista näkee selkeästi, milloin laivat saapuvat ja lähtevät satamista. Pitoisuudet vaihtelevat laivoille tulevan ja poistuvan liikenteen rytmin mukaan. Sama pitoisuusvaihtelu on nähtävissä sekä arkena että viikonloppuisin, Korhonen kertoo.

Tietoa ilmansaasteista:

• Hengitysilmassa olevat typenoksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi (SO2) on pääosin peräisin energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin matalia.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  
  
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  
  
• Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.

Lisätietoja:

• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: www.hsy.fi/pitoisuustrendit
  
  
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: www.hsy.fi/paastotrendit
  
  
• HSY:n ilmanlaatujulkaisut
  
  
• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana