Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–30.6.2020: Koronavirus heilutti sijoitustuottoja, toiminnan kustannustehokkuus parani odotetusti

Vakuutusmaksutulo laski 2,7 miljardiin euroon (2,9 miljardia euroa) lomautusten kasvun ja työnantajien TyEL-maksun väliaikaisen alennuksen seurauksena. Nettoasiakashankinta oli maksutulolla mitattuna 76 miljoonaa euroa (110 miljoonaa euroa). Eläkkeitä maksettiin yhteensä 3,1 miljardia euroa (3,0 miljardia euroa) 458 936 eläkkeensaajalle. 

Hoitokulut laskivat 7 miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos oli 21 (27) miljoonaa euroa. Hoitokulusuhde heikkeni 74 (71) prosenttiin hoitokustannustariffin 6,9 prosentin laskun ja pienentyneiden hoitokustannustuottojen seurauksena.

Ilmarisen sijoitussalkun tuotto oli -2,0 prosenttia (6,0 prosenttia) eli -1,0 miljardia euroa (2,7 miljardia euroa). Alkuvuoden nopeasta osakemarkkinoiden romahduksesta toivuttiin nopeasti ja toisen vuosineljänneksen sijoitussalkun tuotto nousi 5,9 prosenttiin. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 48,8 miljardia euroa (50,5 miljardia euroa 31.12.2019).

Sijoitusten pitkän aikavälin keskimääräinen nimellistuotto oli 5,6 prosenttia, mikä vastaa 4,1 prosentin reaalivuosituottoa.

Vakavaraisuuspääoma pieneni 9 649 (10 792) miljoonaan euroon negatiivisen sijoitustuoton myötä. Vakavaraisuusaste oli 124,0 (126,6) prosenttia.

Näkymät: Kasvavan työttömyyden ja työnantajien TyEL-maksun väliaikaisen alennuksen seurauksena maksutulo laskee merkittävästi viime vuodesta. Maksutulon aleneminen heikentää Ilmarisen hoitokustannustuottoja ja tätä kautta hoitokustannustulosta ja hoitokulusuhdetta viime vuodesta. Kustannustehokkuuden paranemisen myötä hoitokustannustuloksen odotetaan olevan toisella vuosipuoliskolla samaa tasoa kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Toimitusjohtaja Jouko Pölönen:

”Toisella vuosineljänneksellä Ilmarisen sijoitussalkku tuotti 5,9 prosenttia ja vakavaraisuus vahvistui 124 prosenttiin osakemarkkinoiden toipuessa nopeasti koronapandemian aiheuttamasta alkuvuoden rajusta kurssilaskusta. Samaan aikaan maailmantalous painui ennätyksellisen syvään lamaan ja näkymät ovat yhä poikkeuksellisen epävarmat. Keskuspankkien ja valtioiden massiivisten tukitoimenpiteiden odotetaan kuitenkin takaavan rahoitusmarkkinoiden ja yritysten likviditeetin, minkä seurauksena osakemarkkinat nousivat vahvasti, luottoriskimarginaalit kapenivat ja korot laskivat. Koko alkuvuoden sijoitustuotto oli edelleen 2 prosenttia pakkasella. Osakesijoitusten alkuvuoden tuotto oli -4,2 prosenttia ja korkosijoitusten -2,9 prosenttia. Parhaiten tuottivat muut sijoitukset +10,6 prosenttia ja kiinteistösijoitukset +1,8 prosenttia. Sijoitusten pitkän aikavälin keskimääräinen nimellistuotto oli 5,6 prosenttia, mikä vastaa 4,1 prosentin reaalivuosituottoa.

Ilmarisen vakuutusmaksutulo tammi-kesäkuussa aleni työllisyyden laskun ja työnantajan työeläkemaksuihin tehdyn tilapäisen 2,6 prosentin alennuksen myötä 2,7 miljardiin euroon, mikä oli 160 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten. Samaan aikaan eläkemenon kasvu jatkuu ja eläkkeitä maksettiin 3,1 miljardia euroa noin 460 000 eläkeläiselle. Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan eläkkeistään, sillä eläkkeiden maksu turvataan myös poikkeusoloissa.

Vahva kehitys kustannustehokkuudessa jatkui alkuvuoden aikana, ja hoitokulut alenivat 7 miljoonaa euroa vertailukauteen nähden. Hoitokustannustariffin 6,9 prosentin laskun ja pienentyneiden hoitokustannustuottojen seurauksena hoitokustannustulos oli 21 miljoonaa euroa ja hoitokulusuhde 74 prosenttia. Kustannustehokkuuden paranemisen myötä hoitokustannustuloksen odotetaan olevan toisella vuosipuoliskolla samaa tasoa kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Työeläkeala on omilla toimenpiteillään auttanut rakentamaan siltaa yrityksille koronakriisin pahimman vaiheen yli. Koronakriisistä kärsivien asiakasyritysten tilanteen helpottamiseksi valmistelimme yhdessä muiden eläkeyhtiöiden ja viranomaisten kanssa määräaikaisen vakuutusehtomuutoksen, joka mahdollisti normaalia 3 kuukautta pidemmän maksuajan lakisääteisille eläkemaksuille. Ilmarisen asiakkaiden eläkemaksuista noin 20 prosentille käytettiin tätä mahdollisuutta, joka oli voimassa 20.3.–30.6.2020 erääntyvien maksujen osalta.

Operatiivisesti poikkeuksellisesta alkuvuodesta selvittiin hyvin. Asiakaspalvelu on toiminut koko ajan normaalisti, ja eläkkeiden käsittelyä on saatu edelleen nopeutettua. Vanhuuseläkkeen hakijoista yli 95 prosenttia sai päätöksen joko riittävän nopeasti tai nopeammin kuin odotti. Viimeisen vuosineljänneksen aikana yli puolet vanhuuseläkepäätöksistä annettiin kahdessa päivässä. Samalla jaksolla lähes neljä viidestä vanhuuseläkehakemuksesta on tullut sähköisesti verkkopalvelun kautta, ja kasvua sähköisessä hakemisessa on 30 prosenttia. Nopeimmin päätöksen saa hakemalla eläkettä digitaalisesti. Myös työkyvyttömyyseläkkeissä lähes puolet hakijoista sai päätöksen nopeammin kuin osasi odottaa.

Ilmarisen henkilöstö siirtyi suositusten mukaisesti keväällä laajasti etätöihin. Henkilöstön työvire säilyi kyselytutkimustemme mukaan erinomaisella tasolla ja henkilöstön suositteluaste nousi poikkeusoloista huolimatta. Suomalaisten työvire laajemminkin näyttää kehittyneen korona-aikana hyvin. Ilmarisen asiakkailleen tarjoamaan Työvire-kyselyyn on vastannut koronakriisin aikana yhteensä 10 000 työntekijää eri toimialoilta, ja tulokset ovat parantuneet lähes kaikilla osa-alueilla kriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Toisaalta laajaan etätyöhön liittyy myös huolenaiheita, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tuen vähäisyys sekä työn ja muun elämän rajojen hämärtyminen. Pandemian hellittäessä onkin tärkeää varmistaa, että työpaikoille voidaan palata turvallisesti ja että etätyön ja lähityön hyvät puolet onnistutaan yhdistämään mahdollisimman sujuvasti.

Koronaviruksen ensimmäisen aallon torjunnassa onnistuttiin Suomessa hyvin ja inhimillistä kärsimystä saatiin rajattua. Pandemia jatkaa kuitenkin leviämistä globaalisti, ja myös osassa Euroopan maita tartuntamäärät ovat kääntyneet huolestuttavasti uudelleen kasvuun. Tulevan kehityksen kannalta ratkaisevaa on se, kuinka hyvin viruksen uudelleenleviämistä kyetään estämään ilman laajamittaisia sulkutoimia, jotka pahentaisivat talouden kriisiä ja työttömyyttä. Toimenpiteitä talouden elpymisen sekä talouden ja työllisyyden pidemmän ajan vahvistamiseksi tarvitaan edelleen. Taloudellisten seurausten lisäksi epidemian pitkittymisellä on erittäin vakavat sosiaaliset ja terveydelliset seuraukset, joita meidän tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin. Tämä edellyttää saatujen oppien hyödyntämistä, laajamittaista yhteistyötä sekä ennakoivaa ja vastuullista toimintaa niin viranomaisilta, elinkeinoelämältä kuin meiltä jokaiselta yksilönä.”

Lue lisää

Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–30.6.2020 (pdf)

Osavuosiraportin kuvaliite (pdf)