Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–31.3.2022: Vakuutusmaksutulo kasvoi, kustannustehokkuus parani ja vakavaraisuus pysyi vahvana haastavassa markkinassa

Sijoitustoiminnan negatiivisen tuoton myötä tammi-maaliskuun kokonaistulos laski -1,3 (1,4) miljardiin euroon.

Vakuutusmaksutulo nousi 13 prosenttia 1,6 (1,4) miljardiin euroon palkkasummien vahvan kasvun ja TyEL-maksuun tehdyn 0,45 prosenttiyksikön korotuksen myötä. Eläkkeitä maksettiin 1,6 (1,5) miljardia euroa.

Nettoasiakashankinta oli 55 (93) miljoonaa euroa ja asiakaspysyvyys 97,2 (97,4) prosenttia.

Hoitokustannustulos parani 12 (11) miljoonaan euroon ja hoitokulusuhde 67 (72) prosenttiin hoitokustannustariffiin tehdystä 9,5 prosentin laskusta huolimatta. Hoitokulut olivat 26 (29) miljoonaa euroa.

Vakavaraisuuspääoma oli 15,3 (16,5) miljardia euroa ja vakavaraisuusaste 134,0 (136,7) prosenttia.

Näkymät: Ilmarisen maksutulon odotetaan kasvavan vuonna 2022 palkkasummien kasvun sekä TyEL-maksuun tehdyn 0,45 prosenttiyksikön korotuksen myötä. Hoitokustannustuottoja tulee pienentämään vakuutusmaksun hoitokustannusosaan tehty tariffin alentaminen. Hoitokustannustuloksen odotetaan kuitenkin kasvavan kustannustehokkuuden paranemisen myötä. 

Toimitusjohtaja Jouko Pölönen:

”Tammi-maaliskuussa sijoitusmarkkina heilui voimakkaasti inflaation kiihtymisen, keskuspankkien kiristyneen rahapolitiikan ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Ilmarisen tammi-maaliskuun sijoitustuotto oli -2,2 prosenttia eli -1,4 miljardia euroa. Vakavaraisuus pysyi vahvana, vakuutusmaksutulo kasvoi ja kustannustehokkuus parani.

Maailmantalouden näkymien kannalta alkuvuosi on ollut kaksijakoinen. Talouksien elpyminen koronasta on ollut ripeää ja työllisyys ja palkkasummat kehittyivät suotuisasti. Koronatilanne varjostaa kuitenkin edelleen talouskasvua mm. Kiinan sulkutoimien seurausten myötä. Energian ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu sekä erityisesti Yhdysvalloissa työvoimapulasta johtuva palkkojen nousu ovat kiihdyttäneet inflaatiota, mikä on johtanut myös rahapolitiikan kiristymiseen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on täysin tuomittava ja se on aiheuttanut suurta kärsimystä sodan keskelle joutuneille ihmisille, ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa. Sodan vaikutukset heijastuvat myös Suomen ja koko Euroopan turvallisuuteen ja talouteen luoden epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Turvallisuusuhkiin ja erilaisiin häiriötilanteisiin on yhä tärkeämpää varautua etukäteen. Suomessa eläkkeiden maksu on turvattu myös poikkeusoloissa, ja erilaisten häiriötilanteiden varalta on olemassa varajärjestelmät.

Venäjän hyökkäyssota on tuomittu laajasti ja sen jatkumista ja laajenemista pyritään estämään ennennäkemättömän laajoilla talouspakotteilla. Talouspakotteet lisäävät entisestään energian, raaka-aineiden ja ruoan saatavuuteen ja hintaan sekä talouskasvuun liittyviä haasteita.

Keskeiset osakemarkkinat laskivat ja korot nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä selvästi. Ilmarisen sijoitussalkussa osakkeiden tuotto oli -3,5 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto oli -1,7 prosenttia, kiinteistösijoitusten 0,4 prosenttia ja muiden sijoitusten -0,5 prosenttia. Sijoitusten pitkän aikavälin keskimääräinen nimellistuotto on 6,1 prosenttia, mikä vastaa 4,4 prosentin reaalivuosituottoa. Vakavaraisuusaste säilyi vahvalla tasolla 134 prosentissa ja vakavaraisuuspääoma oli 15,3 miljardia euroa. Pitkäjänteisellä rahastoinnilla ja sijoittamisella kerätyt vakavaraisuuspuskurit suojaavat eläkevaroja markkinoiden heilahdellessa.

Vakuutusmaksutulo nousi 13 prosenttia 1,6 miljardiin euroon. Vahvan kasvun taustalla on Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden palkkasumman reipas kasvu sekä työeläkemaksuun tehty 0,45 prosenttiyksikön korotus. Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä työntekijämäärä kasvoi tammi-maaliskuussa 3,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti koronakriisistä kärsineillä ravintola- ja majoitusalalla sekä henkilöstövuokrauksessa työllisyyden elpyminen on ollut voimakasta.

Maksoimme eläkkeitä 1,6 miljardia euroa noin 455 000 eläkeläiselle. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen alkuvuonna 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Korona-aikana nähty positiivinen kehitys työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa näyttääkin valitettavasti kääntyneen. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yleisin uusien työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Helmikuussa julkaisemamme kyselytutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta eläkkeensaajasta on kiinnostunut työskentelemään eläkkeen rinnalla, useimmat osa-aikaisesti noin pari päivää viikossa. Tärkeimmät syyt työntekoon ovat mielekäs tekeminen ja tulotason parantaminen.

Vahvan kasvun ja parantuneen kustannustehokkuuden myötä tammi-maaliskuun hoitokustannustulos nousi 12 miljoonaan euroon ja kustannustehokkuutta kuvaavat hoitokulusuhde parani 67 prosenttiin hoitokustannustariffiin tehdystä 9,5 prosentin laskusta huolimatta. Operatiiviseen toimintaan käytetyt hoitokulut olivat 26 miljoonaa euroa, eli 3,6 miljoonaa euroa edellisvuotta alemmat.

Ilmarisen tavoitteena on hiilineutraali sijoitussalkku vuoden 2035 loppuun mennessä. Viime vuoden lopulla julkaisemamme ilmastotiekartta kuvaa työkaluja ja välitavoitteita kohti hiilineutraaliutta. Kotimaisiin kiinteistöihin ostamme vain ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettua sähköä. Tiukensimme entisestään linjauksia fossiilisiin polttoaineisiin ja luovuimme sijoituksista yhtiöihin, jotka suunnittelevat uusia investointeja kivihiileen. Vuonna 2021 Ilmarisen suorien listattujen osakesijoitusten hiili-intensiteetti laski 30 prosenttia. Absoluuttiset päästöt kuitenkin kasvoivat sijoitusvarallisuuden kasvaessa yli 8 miljardilla eurolla. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota korostaa entisestään tarvetta vauhdittaa vihreää siirtymää ja parantaa energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.”

Lue lisää:

Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–31.3.2022 (pdf)

Osavuosiraportin kuvaliite (pdf)

 .