Ilmarisen tutkimus: Työnsä tulevaisuudesta innostuu alle puolet suomalaisista – työkyky koetaan melko hyväksi

Työikäiset suomalaiset näkevät työelämän muutoksen kiihtyvän. Yli puolet suomalaisista uskoo, että automatisaation mukanaan tuoma työelämän murros ja etätyön lisääntyminen näkyvät lähivuosina entistä vahvemmin. Etelä-Suomessa nämä muutokset nähdään vahvempina kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Puolet suomalaisista uskoo, että monimuotoisuuden merkitys kasvaa työelämässä.

– Suomalaiset kokevat isojen ilmiöiden muuttavan työelämää. Työikäinen väestö ei kuitenkaan näe omassa osaamisessaan suurta muutoksen tarvetta: 57 prosenttia uskoo oman osaamisensa riittävän viiden vuoden kuluttua. Kiinnostavaa on myös se, että työnantajat näkevät muutoksen vahvempana kuin työntekijät. On tärkeää, että työntekijät ja työnantajat pohtivat työpaikoilla yhdessä työelämän tulevaisuutta ja tulevaisuuden osaamistarpeita, sanoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.

Työn tulevaisuus pelottaa joka kolmatta, innostuneimpia ovat nuoret

Kolmasosa suomalaisista suhtautuu luottavaisesti tulevaan ja kertoo, ettei pelkää työnsä tulevaisuutta. Työn tulevaisuus aiheuttaa kuitenkin myös epävarmuutta. Oman työn tulevaisuus pelottaa joka kolmatta työikäistä. Alle 25-vuotiaissa osuus on vielä suurempi, 37 prosenttia.

– Epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa, ja korona on varmasti vaikuttanut tähän. Vajaa puolet suomalaisista uskoo oman työnsä säilyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Joka neljäs varautuu puolestaan siihen, että oma työ saattaa kadota kokonaan. Nuoria työn tulevaisuus pelottaa eniten, mutta toisaalta he ovat myös innostuneimpia tulevasta, Halonen kuvailee.

Suomalaisista alle puolet (40 %) on innostunut työnsä tulevaisuudesta. Alle 25-vuotiaista 61 prosenttia kertoo innostuvansa siitä, kun yli 55-vuotiaista näin ajattelee vain joka kolmas.

– Innostuksen puute on huolestuttavaa. Muuttuvan työelämän kannalta on tärkeää miettiä, mitä osaamisen kehittämiseksi ja innostuksen ruokkimiseksi voidaan tehdä. Kun oman osaamisen ja työn hallinnan tunne lisääntyy, epävarmuus hälvenee. Tarvitsemme jatkuvaa uuden oppimista ja uteliaisuutta uutta kohtaan. Haastan kaikki mukaan tähän pohdintaan – miten rakennamme yhdessä parempaa työelämää ja huomisen työkykyä, Halonen sanoo.

Itseohjautuvuus ja ongelmanratkaisukyky korostuvat tulevaisuudessa

Suomalaiset näkevät, että tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä enemmän osaamista erityisesti itseohjautuvuudessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Myös päätöksentekokyky, neuvottelutaidot sekä kyky sopeuttaa ajattelua ja ajatella useita asioita samanaikaisesti ovat taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän. Nuoremmat näkevät osaamistarpeiden muutoksen vahvempana kuin vanhemmat.

– Erityisesti työnantajat näkevät, että erilaista palveluosaamista ja tiimityöskentelyä tarvitaan tulevaisuudessa selvästi nykyistä enemmän. Suomen työikäinen väestö ei kuitenkaan tutkimuksemme mukaan tunnista näitä osaamistarpeita yhtä vahvasti, Halonen sanoo.

Kiire ja kuormitus kasvavat – työn voimavaratekijät kannattelevat

Oman työn muutokseen liitetään sekä kuormitus- että voimavaratekijöitä. Vajaa puolet vastaajista uskoo, että työn kuormittavuus lisääntyy. Erityisesti korkeasti koulutetut, naiset ja sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät uskovat työn psyykkisen kuormittavuuden kasvavan.

Kiireessä työskentelyn lisääntymiseen uskoo 43 prosenttia vastaajista. Joka kolmas on sitä mieltä, että kuukausittainen työmäärä ja riittämättömyyden tunne kasvavat.

Toisaalta myös työn voimavaratekijät nousevat tutkimuksessa esiin. Noin puolet vastaajista uskoo, että uusien asioiden oppiminen ja uusien ratkaisujen löytäminen lisääntyvät. Joka kolmas uskoo, että työn merkityksellisyyden tunne lisääntyy tulevaisuudessa.

– Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yleisin syy sekä sairauspoissaoloille että työkyvyttömyyseläkkeille. Erityisesti naisilla mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on jatkanut viime vuosina kasvuaan. On tärkeää, että työpaikoilla tunnistetaan kuormitustekijöitä ja ehkäistään liiallista kuormittumista. Yhtä tärkeää on vahvistaa työn voimavaratekijöitä, ne luovat imua työhön ja auttavat jaksamaan, Halonen sanoo.

Työkyky koetaan melko hyväksi eikä sen uskota heikkenevän lähivuosina

Suomalaiset arvioivat työkykynsä keskimäärin tasolle 7,6 asteikolla 0–10. Työkyvyn ei nähdä merkittävästi heikkenevän viidessä vuodessa. Vastaajien arvioima muutos omassa työkyvyssä seuraavan viiden vuoden aikana on -0,1. Nuoret uskovat oman työkykynsä paranevan. 35-vuotiaat ja sitä vanhemmat uskovat puolestaan työkykynsä heikkenevän.

– Positiivinen uutinen on se, että suomalaiset kokevat oman työkykynsä melko hyväksi eikä oman työkyvyn nähdä heikkenevän merkittävästi lähivuosina. Huolestuttavaa sen sijaan on, että jo 35-vuotiaat arvioivat työkykynsä heikkenevän. Työkyvystä huolehtiminen korostuu, kun työelämä muuttuu. Työkyky ei ole vain työntekijän, työnantajan tai yhteiskunnan vastuulla – kaikkien panosta tarvitaan, Halonen kertoo.

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ajatuksia työelämästä ja työkyvystä. Tutkimukseen vastasi 1 000 iältään 18–60-vuotiasta henkilöä. Vastaajajoukko on alueellisesti ja iän mukaisesti edustava otos työikäisistä suomalaisista. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja tiedot kerättiin elokuussa 2020. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy.

Lisätiedot:

• Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, p. 050 380 3868, kristiina.halonen@ilmarinen.fi
• Jouni Vatanen, tutkija, p. 050 571 2309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi

Lue lisää ja tutustu:

• Tutkimuksen liitemateriaali (pdf)
• TyökykyAreena