Ilmastointi on energiasyöppö, joka yleistyy valtavaa vauhtia – auringolla voidaan kattaa merkittävä osa sen energiantarpeesta
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan ilmastoinnin kasvava tarve on yksi globaalin energiakeskustelun kriittisimmistä kysymyksistä. Nyt Aalto-yliopiston, MIT-yliopiston ja SMART:n (Singapore-MIT Alliance for Research and Technology) tutkijat ovat selvittäneet, miten kasvava energiantarve voisi vauhdittaa entisestään globaalin aurinkosähköalan kasvua – kumpuavathan sekä ilmastoinnin tarve että aurinkosähkön tuotanto samasta lähteestä eli auringosta.
Tutkijat hyödynsivät työssään ennusteita globaalista sosio-ekonomisesta kehityksestä, ilmastonmuutoksesta sekä ilmastointilaitteiden energiatehokkuuden paranemisesta. Valtavan datamassan pohjalta he laativat ennusteen, jonka mukaan ilmastoinnin vuosittainen energiankulutus kasvaa vuosisadan loppuun mennessä nykyisestä, noin koko Ranskan sähkönkulutusta vastaavasta 400 terawattitunnista lähes 14 000 terawattituntiin, mikä vastaa lähes koko Intian sähkönkulutusta. Liiketoiminnassa se tarkoittaa kasvua nykyisestä noin 50 miljardista eurosta jopa yli biljoonaan euroon vuodessa.
Varastointi lisää mahdollisuuksia
Tutkijoiden mukaan aurinkosähköllä voitaisiin jo nyt kattaa noin 50 prosenttia ilmastointiin käytetystä sähköstä, kun aurinkosähkön varastointimahdollisuutta ei huomioida. Osuus kuitenkin kasvaa merkittävästi vuosisadan aikana, koska ilmastointilaitteet yleistyvät eniten vaurastuvilla trooppisilla alueilla, jossa aurinkosähkön ja ilmastoinnin tarpeen vuosittaiset vaihtelut ovat pieniä.
Mikäli vuorokauden sisäiset vaihtelut saadaan tasoitettua kotitalouksiin hyvin sopivilla kylmävarastoilla, jopa 81 prosenttia ilmastoinnin vaatimasta energiasta voitaisiin saada auringosta tämän vuosisadan lopulla.
Tutkija Hannu Laineen mukaan aurinkosähkön käyttöä ilmastoinnin pyörittämiseksi on aiemmin tutkittu paljon pienessä mittakaavassa, kuten yksittäisissä taloyhtiöissä. Laajempaa, globaalin mittakaavan analyysiä ei kuitenkaan ole tehty.
”Meiltä on myös puuttunut tieto ja keskustelu siitä, miten iso kuva muuttuu väestön vaurastuessa, maapallon lämmetessä ja ilmastointilaitteiden tehon kasvaessa. Toivomme, että nämä tulokset lisäävät sekä poliitikkojen, tutkijoiden että bisnesmaailman kiinnostusta ilmastoinnin ja aurinkosähkön synergiaan”, hän sanoo.
Artikkeli “Meeting Increased Global Cooling Demand with Photovoltaics during the 21st Century” julkaistiin Energy and Environmental Science -lehdessä 11.syyskuuta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Hannu Laine
p. 040 551 3745
hannu.laine@aalto.alumni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme