Ilmastokertomus kuvaa Hämeen ELY-keskuksen monipuolista ilmastotyötä

Asiakkaat ja sidosryhmät asettavat odotuksia yritysten ja julkisen hallinnon ilmastotyöhön. Vihreässä siirtymässä onnistuminen vaatii uudenlaisia kyvykkyyksiä ja yhteistyömuotoja myös valtion aluehallinnossa.

– Onnistuaksemme vihreässä siirtymässä meidän on kiinnitettävä huomiota mm. valvontaan, rahoitukseen, yhteistyöhön ja ohjaukseen sekä tiedon hyödyntämiseen murroksessa. Strategiamme mukaisesti valtion peruspalvelut tulee olla myös turvalliset ja alueellisesti yhdenvertaisesti saatavilla. Ilmastokertomuksessamme on kuvattu niitä toimia, joilla olemme osaltamme olleet tukemassa hyvän hallinnon tavoitteita ja kestävän kehityksen muutoksen toteutumista, kertoo Hämeen ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu.

Nyt ilmestyvä Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus on järjestyksessään toinen ja se keskittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 13, Ilmastotekoja. Myös AVI-ELY-strategiassa 2020–23 hiilineutraaliuden tavoittelu on yksi kärjistä.

Ilmastokertomus keskittyy ilmastokädenjälkeen

Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2022 keskittyy ilmastokädenjälkeen eli siihen, miten Hämeen ELY-keskus vaikuttaa alueen toimijoiden prosessien parantamiseen esimerkiksi myöntämällä rahoitusta kehitystyöhön, suojelemalla luontoa sekä lisäämällä ilmastotietoisuutta. Mittareina on käytetty sekä tulosmittareita että yhteiskunnallisena mittarina alueen päästökehitystä

Vuotta 2022 luonnehti yleisellä tasolla uuden ilmastolain valmistuminen ja esimerkiksi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman valmistuminen. Hämeen ELY-keskuksessa vuotta 2022 luonnehti energiakriisiin vastaaminen ja rahoituskausien vaihtuminen. Energiakriisin takia esimerkiksi aurinkopaneelien rahoittaminen maaseudulle moninkertaistui, mutta valitettavasti Hämeen ELY-keskus joutui myös luvittamaan siirtymistä öljyn käyttöön.

METSO- ja Helmi-hehtaaritavoitteet ylitettiin viime vuonna. Luonnonsuojelu on merkittävä työkalu paitsi hiilineutraaliuden tavoittelussa, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Luonnonsuojelun merkitys on suuri myös luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen liittyvissä asioissa.

Oman toiminnan päästöjen osalta Hämeen ELY-keskus on jo tavoitteessa. Vaarana on, että asiantuntijoiden aktiivisuuden lisääntyminen näkyy helposti nousevina liikkumisen päästöinä. Rahoituskausien vaihtuminen näkyy kiertotalouden ja vähähiilisyyden rahoitusmittarien laskuna. Alueen päästökehityksessä laskeva trendi jatkuu, mutta ei aivan tavoiteuralla.

Taustalla Kestävän kehityksen Agenda 2030

Valtionhallinto raportoi vastuullisuustyöstään yhteisen viitekehyksen alla. Viitekehyksenä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030. Suomi on ratifioinut agendan jo 2015 ja sen tavoitteita käytetään yleisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vastuullisuusraportoinnin pohjana. Ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys linkittyvät toisiinsa, mutta ilmastokriisi ja luontokato kertovat, että planeetan rajat ovat monilta osin ylitetty.
Tavoitteeseen 13, Ilmastotekoja, kuuluu lupaus toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Valitut alatavoitteet ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantaminen, politiikkojen ja strategioiden siirtäminen omaan toimintaan sekä ilmastotietoisuuden ja -valmiuksien parantaminen. Mukana kulkee myös tavoite 16, Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto, jonka merkitys korostui vuonna 2022.

Vuonna 2023 Hämeen ELY-keskuksen ilmastotyö jatkuu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

• Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2022 (pdf)