Aalto-yliopisto

Ilmaston lämmetessä lämpenee jääkin – eikä se noudata kylmän jään sääntöjä

Jaa

Aalto-yliopiston jääaltaassa tehdyt kokeet osoittivat, että lämpimän ja kylmän jään murtumisessa on eroja. Lämmin jää voi asettaa meriliikenteen ja muun infrastruktuurin koetukselle.

Aalto-yliopiston jääaltaan mittalaitteet havaitsevat jopa mikrotasolla tapahtuvan jään murtumisen. Kuva: Iman El Gharamti / Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopiston jääaltaan mittalaitteet havaitsevat jopa mikrotasolla tapahtuvan jään murtumisen. Kuva: Iman El Gharamti / Aalto-yliopisto.

Kun ilman lämpötila pysyy nollan tuntumassa, muodostuu niin sanottua lämmintä jäätä. Se käyttäytyy murtuessaan eri tavoin kuin kylmempi jää, havaitsivat Aalto-yliopiston tutkijat. He selvittivät ilmiötä maailman suurimmassa sisäjääaltaassa yliopiston kampuksella.

”Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, ja sen myötä merijää on lämpimämpää kuin aikaisemmin. Aiheeseen on syytä keskittyä myös jäätutkimuksessa, jossa on perinteisesti tarkasteltu vain kylmää jäätä. Jään ominaisuuksissa voi olla perustavanlaatuisia eroja, kun se ei olekaan kylmää vaan lämmintä”, sanoo tohtorikoulutettava Iman El Gharamti.

On tärkeää ymmärtää jään murtumisen syitä ja mekanismeja. Tällöin voidaan varmistaa esimerkiksi satamien, siltojen ja meriliikenteen turvallisuus pohjoisilla vesillä, jotka jäätyvät talvella. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin muuttaa olosuhteita, jotka ovat aiemmin olleet helposti ennustettavissa. Tämä asettaa infrastruktuurin ja tekniikan koetukselle.

Jään käyttäytyminen yllätti tutkijat

Jäätä tutkitaan laboratorio-olosuhteissa tai luonnossa. Nyt tutkijat käyttivät Aalto Ice Tank -jääallasta, kun he selvittivät, miten lämmin jää reagoi siihen toistuvasti kohdistuviin mekaanisiin voimiin, joilla jäljiteltiin luonnonolosuhteita. Jäätä rasitettiin hydraulisella laitteella, joka vuorotellen kuormitti ja vapautti sitä rasituksesta.

Nykyisen käsityksen mukaan jäässä tapahtuu kuormitusjaksojen välillä välittömästä palautumisesta erillistä viskoelastista eli viiveellä tapahtuvaa palautumista. Nämä reaktiot jatkuvat siihen saakka, kunnes kuormitus murtaa jään.

Tutkimusryhmän luomissa olosuhteissa jää kuitenkin käyttäytyi odottamattomalla tavalla. Välitöntä, elastista palautumista tapahtui hieman, mutta merkittävää viskoelastista palautumista ei havaittu lainkaan ja kuormituksen aiheuttamat muutokset olivat pysyviä.

”Tavallisesti jää palautuu mekaanisten kuormien välissä. Se palaa takaisin normaaliin muotoonsa, paitsi jos kohdistamme siihen tarkoituksella niin paljon voimaa, että se murtuu. Tutkimuksessamme jään muodonmuutos oli suurempi jokaisen kuorman jälkeen. Emme havainneet juuri lainkaan viskoelastista palautumista”, El Gharamti kertoo.

Ilmiön tärkein tekijä vaikuttaa olevan jään lämpötila. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkimuksella pystyttiin osoittamaan, että lämmin jää käyttäytyy oleellisesti eri tavalla kuin kylmä jää.

”Se, ettei jäässä esiintynyt viskoelastista, viiveellä tapahtuvaa palautumista, ei sovi nykyiseen käsitykseemme siitä, miten jää käyttäytyy. Uskomme, että tämä johtuu lämpimän jään käyttäytymisestä yksittäisten kiteiden tasolla. Ilmiö vaatii kuitenkin lisätutkimusta”, sanoo lujuusopin professori Jukka Tuhkuri.

Tuhkurin mukaan on tärkeää ymmärtää lämpimän jään mekaniikkaa, kun maailman jäisille alueille on odotettavissa yhä lämpimämpiä olosuhteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Itämeri, joka on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa.

”Laivat ja infrastruktuurit, kuten sillat ja tuulivoimalat, on suunniteltu kestämään entisenkaltaisia, melko ennustettavia jääolosuhteita. Kun ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita, eivät vanhat säännöt enää päde”, Tuhkuri toteaa.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu 27. toukokuuta The Cryosphere -tiedelehdessä.
Linkki julkaisuun

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jukka Tuhkuri
Professori, lujuusoppi, Aalto-yliopisto
puh. 050 568 0036
jukka.tuhkuri@aalto.fi

Iman El Gharamti (yhteydenotot englanniksi)
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
puh. 050 305 4895
iman.elgharamti@aalto.fi

Kuvat

Aalto-yliopiston jääaltaan mittalaitteet havaitsevat jopa mikrotasolla tapahtuvan jään murtumisen. Kuva: Iman El Gharamti / Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopiston jääaltaan mittalaitteet havaitsevat jopa mikrotasolla tapahtuvan jään murtumisen. Kuva: Iman El Gharamti / Aalto-yliopisto.
Lataa
Aalto-yliopiston jääallas on maailman suurin sisätiloissa sijaitseva jääntutkimusallas. Sen pinta-ala on 40 x 40 metriä ja syvyys 2,8 metriä. Tavallisesti jään murtumista tutkitaan pienessä mittakaavassa, 10–20 senttimetrin kokoisilla koekappaleilla yli 10 pakkasasteen olosuhteissa. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä käytti suuria koekappaleita. Ne olivat noin 30 senttimetrin paksuisia, 3 metriä leveitä ja 6 metriä pitkiä. Tutkimustilan lämpötila pidettiin -0,3 asteessa. Kuva: Iman El Gharamti / Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopiston jääallas on maailman suurin sisätiloissa sijaitseva jääntutkimusallas. Sen pinta-ala on 40 x 40 metriä ja syvyys 2,8 metriä. Tavallisesti jään murtumista tutkitaan pienessä mittakaavassa, 10–20 senttimetrin kokoisilla koekappaleilla yli 10 pakkasasteen olosuhteissa. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä käytti suuria koekappaleita. Ne olivat noin 30 senttimetrin paksuisia, 3 metriä leveitä ja 6 metriä pitkiä. Tutkimustilan lämpötila pidettiin -0,3 asteessa. Kuva: Iman El Gharamti / Aalto-yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme