Ilmaston lämmetessä lämpenee jääkin – eikä se noudata kylmän jään sääntöjä

Kun ilman lämpötila pysyy nollan tuntumassa, muodostuu niin sanottua lämmintä jäätä. Se käyttäytyy murtuessaan eri tavoin kuin kylmempi jää, havaitsivat Aalto-yliopiston tutkijat. He selvittivät ilmiötä maailman suurimmassa sisäjääaltaassa yliopiston kampuksella.
”Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, ja sen myötä merijää on lämpimämpää kuin aikaisemmin. Aiheeseen on syytä keskittyä myös jäätutkimuksessa, jossa on perinteisesti tarkasteltu vain kylmää jäätä. Jään ominaisuuksissa voi olla perustavanlaatuisia eroja, kun se ei olekaan kylmää vaan lämmintä”, sanoo tohtorikoulutettava Iman El Gharamti.
On tärkeää ymmärtää jään murtumisen syitä ja mekanismeja. Tällöin voidaan varmistaa esimerkiksi satamien, siltojen ja meriliikenteen turvallisuus pohjoisilla vesillä, jotka jäätyvät talvella. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin muuttaa olosuhteita, jotka ovat aiemmin olleet helposti ennustettavissa. Tämä asettaa infrastruktuurin ja tekniikan koetukselle.
Jään käyttäytyminen yllätti tutkijat
Jäätä tutkitaan laboratorio-olosuhteissa tai luonnossa. Nyt tutkijat käyttivät Aalto Ice Tank -jääallasta, kun he selvittivät, miten lämmin jää reagoi siihen toistuvasti kohdistuviin mekaanisiin voimiin, joilla jäljiteltiin luonnonolosuhteita. Jäätä rasitettiin hydraulisella laitteella, joka vuorotellen kuormitti ja vapautti sitä rasituksesta.
Nykyisen käsityksen mukaan jäässä tapahtuu kuormitusjaksojen välillä välittömästä palautumisesta erillistä viskoelastista eli viiveellä tapahtuvaa palautumista. Nämä reaktiot jatkuvat siihen saakka, kunnes kuormitus murtaa jään.
Tutkimusryhmän luomissa olosuhteissa jää kuitenkin käyttäytyi odottamattomalla tavalla. Välitöntä, elastista palautumista tapahtui hieman, mutta merkittävää viskoelastista palautumista ei havaittu lainkaan ja kuormituksen aiheuttamat muutokset olivat pysyviä.
”Tavallisesti jää palautuu mekaanisten kuormien välissä. Se palaa takaisin normaaliin muotoonsa, paitsi jos kohdistamme siihen tarkoituksella niin paljon voimaa, että se murtuu. Tutkimuksessamme jään muodonmuutos oli suurempi jokaisen kuorman jälkeen. Emme havainneet juuri lainkaan viskoelastista palautumista”, El Gharamti kertoo.
Ilmiön tärkein tekijä vaikuttaa olevan jään lämpötila. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkimuksella pystyttiin osoittamaan, että lämmin jää käyttäytyy oleellisesti eri tavalla kuin kylmä jää.
”Se, ettei jäässä esiintynyt viskoelastista, viiveellä tapahtuvaa palautumista, ei sovi nykyiseen käsitykseemme siitä, miten jää käyttäytyy. Uskomme, että tämä johtuu lämpimän jään käyttäytymisestä yksittäisten kiteiden tasolla. Ilmiö vaatii kuitenkin lisätutkimusta”, sanoo lujuusopin professori Jukka Tuhkuri.
Tuhkurin mukaan on tärkeää ymmärtää lämpimän jään mekaniikkaa, kun maailman jäisille alueille on odotettavissa yhä lämpimämpiä olosuhteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Itämeri, joka on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa.
”Laivat ja infrastruktuurit, kuten sillat ja tuulivoimalat, on suunniteltu kestämään entisenkaltaisia, melko ennustettavia jääolosuhteita. Kun ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita, eivät vanhat säännöt enää päde”, Tuhkuri toteaa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu 27. toukokuuta The Cryosphere -tiedelehdessä.
Linkki julkaisuun
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Tuhkuri
Professori, lujuusoppi, Aalto-yliopisto
puh. 050 568 0036
jukka.tuhkuri@aalto.fi
Iman El Gharamti (yhteydenotot englanniksi)
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
puh. 050 305 4895
iman.elgharamti@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme