Ilmaston lämmetessä lämpenee jääkin – eikä se noudata kylmän jään sääntöjä
31.5.2021 10:55:14 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Kun ilman lämpötila pysyy nollan tuntumassa, muodostuu niin sanottua lämmintä jäätä. Se käyttäytyy murtuessaan eri tavoin kuin kylmempi jää, havaitsivat Aalto-yliopiston tutkijat. He selvittivät ilmiötä maailman suurimmassa sisäjääaltaassa yliopiston kampuksella.
”Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, ja sen myötä merijää on lämpimämpää kuin aikaisemmin. Aiheeseen on syytä keskittyä myös jäätutkimuksessa, jossa on perinteisesti tarkasteltu vain kylmää jäätä. Jään ominaisuuksissa voi olla perustavanlaatuisia eroja, kun se ei olekaan kylmää vaan lämmintä”, sanoo tohtorikoulutettava Iman El Gharamti.
On tärkeää ymmärtää jään murtumisen syitä ja mekanismeja. Tällöin voidaan varmistaa esimerkiksi satamien, siltojen ja meriliikenteen turvallisuus pohjoisilla vesillä, jotka jäätyvät talvella. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin muuttaa olosuhteita, jotka ovat aiemmin olleet helposti ennustettavissa. Tämä asettaa infrastruktuurin ja tekniikan koetukselle.
Jään käyttäytyminen yllätti tutkijat
Jäätä tutkitaan laboratorio-olosuhteissa tai luonnossa. Nyt tutkijat käyttivät Aalto Ice Tank -jääallasta, kun he selvittivät, miten lämmin jää reagoi siihen toistuvasti kohdistuviin mekaanisiin voimiin, joilla jäljiteltiin luonnonolosuhteita. Jäätä rasitettiin hydraulisella laitteella, joka vuorotellen kuormitti ja vapautti sitä rasituksesta.
Nykyisen käsityksen mukaan jäässä tapahtuu kuormitusjaksojen välillä välittömästä palautumisesta erillistä viskoelastista eli viiveellä tapahtuvaa palautumista. Nämä reaktiot jatkuvat siihen saakka, kunnes kuormitus murtaa jään.
Tutkimusryhmän luomissa olosuhteissa jää kuitenkin käyttäytyi odottamattomalla tavalla. Välitöntä, elastista palautumista tapahtui hieman, mutta merkittävää viskoelastista palautumista ei havaittu lainkaan ja kuormituksen aiheuttamat muutokset olivat pysyviä.
”Tavallisesti jää palautuu mekaanisten kuormien välissä. Se palaa takaisin normaaliin muotoonsa, paitsi jos kohdistamme siihen tarkoituksella niin paljon voimaa, että se murtuu. Tutkimuksessamme jään muodonmuutos oli suurempi jokaisen kuorman jälkeen. Emme havainneet juuri lainkaan viskoelastista palautumista”, El Gharamti kertoo.
Ilmiön tärkein tekijä vaikuttaa olevan jään lämpötila. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkimuksella pystyttiin osoittamaan, että lämmin jää käyttäytyy oleellisesti eri tavalla kuin kylmä jää.
”Se, ettei jäässä esiintynyt viskoelastista, viiveellä tapahtuvaa palautumista, ei sovi nykyiseen käsitykseemme siitä, miten jää käyttäytyy. Uskomme, että tämä johtuu lämpimän jään käyttäytymisestä yksittäisten kiteiden tasolla. Ilmiö vaatii kuitenkin lisätutkimusta”, sanoo lujuusopin professori Jukka Tuhkuri.
Tuhkurin mukaan on tärkeää ymmärtää lämpimän jään mekaniikkaa, kun maailman jäisille alueille on odotettavissa yhä lämpimämpiä olosuhteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Itämeri, joka on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa.
”Laivat ja infrastruktuurit, kuten sillat ja tuulivoimalat, on suunniteltu kestämään entisenkaltaisia, melko ennustettavia jääolosuhteita. Kun ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita, eivät vanhat säännöt enää päde”, Tuhkuri toteaa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu 27. toukokuuta The Cryosphere -tiedelehdessä.
Linkki julkaisuun
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Tuhkuri
Professori, lujuusoppi, Aalto-yliopisto
puh. 050 568 0036
jukka.tuhkuri@aalto.fi
Iman El Gharamti (yhteydenotot englanniksi)
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
puh. 050 305 4895
iman.elgharamti@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle24.4.2026 08:39:25 EEST | Tiedote
Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.
Kutsu: Opiskelijoiden projekteista syntyy patentteja ja startupeja – tuotekehityskurssin loppugaala esittelee ratkaisut aitoihin haasteisiin23.4.2026 09:45:00 EEST | Kutsu
Aalto-yliopiston huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Jo 30 vuoden ajan järjestetyllä kurssilla kehitetyistä prototyypeistä on syntynyt myös lukuisia patentteja ja startupeja. Tänä vuonna opiskelijat kehittivät ratkaisuja muun muassa teho-osastoille, laivojen ohjaamoihin ja rakennustyömaille.
Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa15.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Näädän, kärpän ja lumikon kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea viime vuosikymmenten aikana. Sillä voi olla vaikutusta peto-saalis-suhteisiin ja laajemmin metsiin ekosysteeminä. Tuore tutkimus antaa nyt eläinten suojelulle arvokasta tietoa siitä, millaisissa elinympäristöissä näätäeläimet parhaiten menestyvät.
Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua14.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Ennätyksellinen fotoniikan keksintö vangitsee valon sirulle miljooniksi kierroksiksi13.4.2026 13:15:00 EEST | Tiedote
Uusi löydös avaa tien kohti nopeampia ja energiatehokkaampia siruja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikka- ja kvanttilaitteiden rakennusmateriaalina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
