Helsingin yliopisto

Ilmaston lämpeneminen sekoittaa kasvien kilpailua pölyttäjistä arktisilla alueilla

Jaa

Pölyttäjähyönteisten merkitys arktisten alueiden kasveille on yhtä suuri kuin etelämpänäkin. Kun kukkia on paljon, kasvit joutuvat kilpailemaan pölyttäjistä. Helsingin yliopiston tutkijat paljastivat, että korkeampi lämpötila saa kasvilajien kukinnan tiivistymään lyhyemmällä aikavälille. Siten ilmastonmuutos voi vaikuttaa kasvien kilpailusuhteisiin.

Arktisenkin alueen kasveista useimmat ovat hyönteisten pölyttämiä – täällä useimmat pölyttäjät ovat peniä, mustia kaksisiipisiä. Lapinvuokko on kasveista vetovoimaisin ja haalii kukkiessaan pölyttäjiä muilta kasvilajeilta. Kuva: Tuomo Kankaanpää
Arktisenkin alueen kasveista useimmat ovat hyönteisten pölyttämiä – täällä useimmat pölyttäjät ovat peniä, mustia kaksisiipisiä. Lapinvuokko on kasveista vetovoimaisin ja haalii kukkiessaan pölyttäjiä muilta kasvilajeilta. Kuva: Tuomo Kankaanpää

Houkuttelevimmat kasvilajit vievät pölyttäjistä valtaosan, jolloin samaan aikaan kukkivat muut kasvit kärsivät huonommasta pölytyksestä.

– Useimmat kukkakasvit tarvitsevat pölytyspalveluita hyönteisiltä. Kasveille onkin tärkeää ajoittaa kukintansa siten, että pölyttäjiä on tarjolla mahdollisimman paljon. Toisaalta kasvilajit kilpailevat keskenään pölytyksestä. Siten samaan aikaan kukkivat kasvilajit voivat vaikuttaa toistensa pölytyksen onnistumiseen. Lämpötila on yksi tärkeimmistä kukinnan alkamiseen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Ilmaston lämmetessä kasvilajien keskinäiset kukinta-ajat muuttuvat, mikä vaikuttaa niiden väliseen kilpailuun pölyttäjistä, selittää Mikko Tiusanen, tutkimuksen johtanut tukija maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta, Helsingin yliopistosta.

Lapinvuokko on pölyttäjien suosiossa ja kilpailu on kovaa

– Tutkimme kasvien ja pölyttäjien suhteita Koillis-Grönlannissa, jossa ilmasto on lämmennyt selvästi muuta maailmaa nopeammin. Alueen yleisin kukkakasvi on lapinvuokko, joka on laajalle levinnyt ja runsaasti kukkiva kasvilaji. Muodoltaan lapinvuokko on avoin, valkoinen mesimalja, joka houkuttelee vastustamattomasti pölyttäjiä luokseen. Vertailuissamme lapinvuokko havaittiinkin pölyttäjille huomattavasti muita kasvilajeja suositummaksi vierailukohteeksi. Seurauksena se haalii kukkiessaan hyönteisten pölytyspalveluita muiden samanaikaisesti kukkivien lajien kustannuksella, kertoo Tiusanen.

Tutkimalla eri kasvilajien kukinnan ajoittumista olosuhteiltaan erilaisissa maastokohdissa tutkijat havaitsivat, että korkeampi lämpötila sai kasvilajien kukinnan tiivistymään lyhyemmällä aikavälille. Erityisesti tunturikohokin kukinta aikaistui suhteessa lapinvuokon kukintaan. Kilpailu näiden lajien välillä näkyi suoraan siinä, paljonko siitepölyä hyönteiset kantoivat: mitä enemmän lapinvuokkoja oli kukassa, sitä harvempi hyönteinen kantoi kohokin siitepölyä. 

Ilmaston lämpeneminen kykenee näin vaikuttamaan kasvilajien keskinäiseen kilpailuun pölytyspalveluista, jolloin osa lajien keskinäinen asema muuttuu. Esimerkiksi kasvilajin kukinnan siirtyminen päällekkäin houkuttelevamman kukkalajin kanssa vähentää sen saamaa pölytystä ja heikentää pidemmän päälle lajin selviytymismahdollisuuksia. Tämä lienee erityisesti uhka harvinaisille sekä vähemmän houkutteleville kukkalajeille, arvelevat tutkijat.

– Minulle Arktis edustaa planeettamme ilmastonmuutoksen tutkimuslaboratoriota. Alueella ilmasto muuttuu noin kaksi kertaa keskimääräistä nopeammin, eli mitä Arktis edellä, sitä muu maailma perässä. Samalla arktisten alueiden suhteellisen niukka lajisto sallii vuorovaikutussuhteiden tarkkaa seuraamista, kertoo Tomas Roslin, tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopistosta ja Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU). Mutta tieteelliset syyt ovat vain puolet alueen vetovoimasta. Koillis-Grönlanti on maailman kauneimpia alueita, ja samalla maailman suurimpia asumattomia alueita. Täällä voi pörriäisiä tutkiessaan törmätä vaikka jääkarhuun. Sellainen yhdistelmä pitää tutkijan mielen virkeänä.

Tutkimus julkaistaan 11.9.2020 päivänä arvostetussa tiedelehdessä Global Change Biology. Saman päivänä samassa lehdessä julkaistaan kaksi eri artikkelia saman tutkimusryhmän tuloksista. Taustalla on Helsingin yliopistossa ja Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU, Uppsala) toimiva Spatial Foodweb Ecology Group -tutkimusryhmä. Työ kuvastaa yli kymmenen arktisella alueella vietetyn kesän hedelmiä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Tiusanen, FT, Helsingin yliopisto, mikko.tiusanen@helsinki.fi; puh. +358 408237584
Tomas Roslin, professori, Helsingin yliopisto ja Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), tomas.roslin@slu.se; +46 18 672 383

Kuvat

Arktisenkin alueen kasveista useimmat ovat hyönteisten pölyttämiä – täällä useimmat pölyttäjät ovat peniä, mustia kaksisiipisiä. Lapinvuokko on kasveista vetovoimaisin ja haalii kukkiessaan pölyttäjiä muilta kasvilajeilta. Kuva: Tuomo Kankaanpää
Arktisenkin alueen kasveista useimmat ovat hyönteisten pölyttämiä – täällä useimmat pölyttäjät ovat peniä, mustia kaksisiipisiä. Lapinvuokko on kasveista vetovoimaisin ja haalii kukkiessaan pölyttäjiä muilta kasvilajeilta. Kuva: Tuomo Kankaanpää
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme