Jyväskylän yliopisto

Ilmastonmuutos ja kestävät elinkeinot Etelä-Aasiassa – kuinka saada yhtälö toimimaan?

Jaa

Yliopistonlehtori Sirpa Tenhunen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Ilmastonmuutoksesta aiheutuva pakolaisuus ja kamppailu kestävistä elinkeinoista Etelä-Aasiassa”. Siinä tarkastellaan, miten ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät ilmastonmuutoksen sekä miten he kamppailevat oikeuksistaan kestäviin elinkeinoihin jouduttuaan lähtemään kotiseuduiltaan.

Sundarbanin suistoaluetta Intian itärannikolla. Ilmastonmuutos on lisännyt maan suolaisuutta ja hirmumyrskyjä alueella. Kuva: Juha Laitalainen
Sundarbanin suistoaluetta Intian itärannikolla. Ilmastonmuutos on lisännyt maan suolaisuutta ja hirmumyrskyjä alueella. Kuva: Juha Laitalainen

Projektin tutkijat kehittävät teorioita, hallinnollisia toimintatapoja ja käytäntöjä, joiden avulla ilmastonmuutoksen takia muuttaville ihmisille voitaisiin taata oikeudet kestävällä pohjalla oleviin elinkeinoihin. Jyväskylän yliopistossa toteutettava projekti alkoi vuonna 2018 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun.

Ilmaston lämpeneminen lisää joidenkin Etelä-Aasian alueiden sademääriä ja vähentää niitä toisaalla. Bangladesh ja Intia lukeutuvat kehittyviin maihin, joissa muutoksesta kärsivät erityisesti kasvillisuus ja maanviljely. Vuonna 2017 ainakin 41 miljoonaa ihmistä Bangladeshissa ja Intiassa kärsi epätavallisen rankoista monsuunisateista johtuvista tulvista.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu uhkaa jokien suistoalueita ja merien rannikoita kaikkialla, mutta erityisen haavoittuvaisia ovat Bangladeshin ja Intian tiheään asutut pitkät rannikkoalueet, joita Intialla on 7500 km ja Bangladeshilla 710 km.

– Ilmastonmuutoksessa on kyse siitä, että ihmisen toiminnasta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt sitovat auringon energiaa nostaen ilmaston lämpötilaa. Kehittyneet maat tuottavat päästöjä moninkertaisesti henkeä kohti suhteessa kehittyviin maihin, joihin projektin tutkimuskohteet lukeutuvat, Tenhunen huomauttaa.

Bangladesh ja Intia haavoittuvimmat muutoksen vaikutuksille

Greenpeace Intia on arvioinut, että 24 miljoonaa ihmistä Intiassa joutuisi pakenemaan, jos meren pinta nousisi metrillä. Bangladeshissa puolestaan yhden metrin merenpinnan nousu hukuttaisi 17,5 prosenttia maa-alasta ja vaikeuttaisi 25 miljoonan ihmisen elinkeinoja.

Bangladesh ja Intia on luokiteltu haavoittuvimmiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille seuraavan 30 vuoden aikana. Kaksi projektin tutkijaa ovat havainnoineet siitä johtuvaa pakolaisuutta omissa kotikaupungeissaan: Dayabati Roy Kolkatassa, Intiassa ja Mohammad Jasim Uddin Sylhetissä, Bangladeshissa.

Yksi projektin tutkimuskohteista on Intian ja Bangladeshin rajaseudulla sijaitseva tiheään asuttu kosteikkoalue, Sunderbon, jota meren pinnan nousu uhkaa. Intia ja Bangladesh pyrkivät kehittämään rannikkoalueen elinkeinoja, kuitenkin yhä useammat Sunderbonin asukkaat päätyvät kuitenkin muuttamaan lähialueiden kaupunkeihin.

Kaupungit suhtautuvat vastahakoisesti ilmastopakolaisiin. He työllistyvät pääasiassa talouden epäviralliselle sektorille, joka ei tarjoa pysyviä työsuhteita ja -ehtoja tai sosiaaliturvaa.

Kestävyyteen kuuluvat luonto ja yhteiskunta yhdessä

Ympäristökysymyksiin liittyvää pakolaisuutta on tutkittu jo vuosikymmeniä pääosin oikeudellisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. – Projektimme kehittää antropologista, kokonaisvaltaista kestävän kehityksen ymmärrystä osana sosiaalisten muutosten tarkastelua, Tenhunen kertoo.

– Tutkimalla erilaisia ihmisten toimintaa rajoittavia sää- ja ilmastoilmiöitä, kuten tulvia, hirmumyrskyjä ja meriveden nousua, pyrimme ymmärtämään luonnon ja sosiaalisen toiminnan yhteen kietoutuneisuutta, Tenhunen havainnollistaa.

Kestäviä tulevaisuuksia ei voi rakentaa vain biologisen monimuotoisuuden vaalimisen varaan, koska juuri kulttuuristen ja sosiaalisten käytäntöjen moninaisuus mahdollistaa ennalta-arvaamattomien ongelmien ja kriisien ratkaisemista uusilla tavoilla.

– Sen sijaan että kiinnittäisimme huomiota vain siihen, miten yhteisöjä voidaan ylläpitää, voimme tarkastella myös, miten ne voivat muuttua ja miten niiden halutaan muuttuvan. Siirrämme huomion selviytymisestä toimijuuteen ja muutokseen, joiden kautta voimme valmistautua tulevaisuuden ennalta arvaamattomuuteen ja kohdata ongelmien syyt, Tenhunen perustelee.

Projektin tutkijoiden aiheet

Mohammad Jasim Uddin selvittää, miten Sunderbonin alueelta Bangladeshissa lähteneet kamppailevat kestävistä elinkeinoista Sylhetin kaupungissa. Hän tarkastelee asukkaiden sosiaalisiin ja poliittisiin suhteisiin liittyviä neuvotteluja ja vaatimuksia.

Dayabati Royn ja Sirpa Tenhusen tutkimusten kohteena on muuttoliike Sunderbonin Intian puolelta Kalkuttaan. Roy tutkii pakolaisten pyrkimyksiä luoda kestäviä elinkeinoja ja heidän vaatimuksiaan hallinnolle. Hän selvittää myös kansalaisjärjestöjen, poliittisten puolueiden ja valtion toimia ja näkemyksiä ilmastonmuutoksesta.

Tenhunen tarkastelee myös sukupuolijärjestelmän yhteyttä ilmastonmuutospakolaisuuteen. yhteyttä. Hän tutkii lisäksi, miten se liittyy asukkaiden muihin liikkuvuuksiin ja ylirajaisiin suhteisiin kuten uusviestinten rooliin ylirajaisten suhteiden ylläpitäjänä.

Jelena Salmi selvittää̈, miten kalasektorilla työskentelevät siirtotyöläiset ja Koli-kastiin kuuluvat kalastajat ymmärtävät ilmastonmuutoksen vaikutukset elinkeinoihinsa pohjoisessa Mumbaissa sijaitsevalla Madhin saarella.

Haastattelut ja yhteydenotot

Sirpa Tenhunen, sirpa.l.tenhunen@jyu.fi
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/helan-henkilokunta/tenhunen-sirpa

Jelena Salmi, jelena.j.salmi@jyu.fi
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/helan-henkilokunta/salmi-jelena

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sundarbanin suistoaluetta Intian itärannikolla. Ilmastonmuutos on lisännyt maan suolaisuutta ja hirmumyrskyjä alueella. Kuva: Juha Laitalainen
Sundarbanin suistoaluetta Intian itärannikolla. Ilmastonmuutos on lisännyt maan suolaisuutta ja hirmumyrskyjä alueella. Kuva: Juha Laitalainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme