Ilmastonmuutos muuttaa eläinten käyttäytymistä
12.10.2021 10:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Ihminen muokkaa ympäristöään kiihtyvällä vauhdilla. Yksi tärkeimmistä tutkimusalueista tällä hetkellä onkin, kuinka eläimet sopeutuvat ihmisen aiheuttamiin ympäristönmuutoksiin ja kuinka sopeutuminen vaikuttaa eläinten ominaisuuksien ilmenemiseen.
Helsingin yliopiston ja englantilaisen Lancasterin yliopiston tutkijat mallinsivat hieman yli sadasta eläinlajista kerätyn tiedon avulla, mitkä käyttäytymisen ominaisuudet ovat herkimpiä ympäristönmuutokselle ja mihin ihmisen aiheuttamiin ympäristönmuutoksiin eläimet reagoivat herkimmin käyttäytymistään muuttamalla. Eliöryhmät olivat järjestyksessä suurimmasta pienimpään: kalat, linnut, äyriäiset ja nisäkkäät. Lisäksi myös hyönteiset, sammakkoeläimet ja liskot olivat edustettuna.
Kaikki tutkitut käyttäytymispiirteet – aggressiivisuus, aktiivisuus, rohkeus, sosiaalisuus ja se, miten aktiivisesti eläimet tutkivat ympäristöään – muuttuivat merkittävästi ihmisen aiheuttamien ympäristönmuutosten seurauksena.
– Eniten kuitenkin muuttui eläinten aktiivisuus ympäristönsä tutkimisessa. Eläimet reagoivat vahvasti kaikkiin eri ympäristönmuutoksen muotoihin, mutta suurimman muutoksen eläinten käyttäytymisessä aiheutti ilmastonmuutos, sanoo tutkijatohtori Petri Niemelä Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Ihmisen aiheuttaman ympäristönmuutoksen muodoista mukana mallinnuksessa olivat ilmastonmuutoksen lisäksi muutokset hiilidioksidipitoisuuksissa ja ravinteiden määrässä, vieraslajit ja muut ihmisen aiheuttamat bioottiset muutokset sekä ihmisen suora vaikutus esimerkiksi kaupungistumisen tai muun ihmisen aiheuttaman häiriön kautta.
Muutos aktiivisuudessa tai muussa käyttäytymisessä voi olla usein ensimmäinen asia, johon ympäristönmuutos vaikuttaa eläimissä.
– Käyttäytymisen muuttaminen voi toimia puskurina, jolla eläimet välttävät ympäristönmuutoksen välittömät negatiiviset vaikutukset. Käyttäytymisen muutos voi esimerkiksi kompensoida ympäristönmuutoksen aiheuttamaa alhaista lisääntymismenestystä tai kasvanutta kuolleisuutta. Käytöstään muuttamalla eläimet voivat myös hankkia lisää tietoa muuttuneesta ympäristöstään.
Helsingin yliopiston ja Lancasterin yliopiston tutkijat kävivät mallinnuksen pohjaksi läpi yli tuhat tieteellistä julkaisua, joista kerättiin analyysiin tarvittava aineisto hieman yli sadalta eläinlajilta. Tutkimus julkaistiin open access-julkaisuna kansainvälisessä tieteellisessä OIKOS-julkaisusarjassa syyskuussa 2021.
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Petri Niemelä, puh. 044 981 5143, petri.t.niemela@gmail.com
Twitter: @PetriNiemel2
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme