Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
20.2.2019 11:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Voimakkaimmin kevätmuutto on aikaistunut muuton alkuvaiheessa etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa talvehtivilla lähimuuttajilla. Näillä lajeilla, kuten kiuru, töyhtöhyyppä tai sepelkyyhky, muuton aloitus on aikaistunut 1,5–2 vuorokautta vuosikymmenessä. Tropiikissa talvehtivilla kaukomuuttajilla, kuten haarapääsky tai satakieli, muuton aloitus on aikaistunut 0,6–1,2 vuorokautta vuosikymmenessä.
- Muuton puolivälin muutosten perusteella keskimääräisen linnun kevätmuuton ajoitus on aikaistunut hieman yli viikon 1950-luvun lopulta, kertoo Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin Yliopistoa.
Osalla lajeista muutto on aikaistunut huomattavasti nopeammin. Esimerkiksi laulujoutsenen kevätmuuton puoliväli on aikaistunut Suomessa parilla viikolla 1980-luvulta lähtien.
Kevätmuutto ei kuitenkaan ole aikaistunut tasaisesti lajin muuttokauden sisällä. Viimeiset muuttajat, jotka ovat tyypillisesti nuoria ja kokemattomampia lintuja, ovat vain hieman aikaistaneet muuton ajoittumistaan. Ensimmäisillä muuttajilla on suurin paine päästä ensimmäisenä pesimäpaikoille, kun taas viimeiset muuttajat ovat usein pesimättömiä lintuja, joilla ei ole kiire saapua pohjoiseen. Tämä on johtanut koko muuttokauden keston pidentymiseen.
Havaitut muutokset olivat yhteydessä paikallisiin lämpötiloihin. Mitä lämpimämpi kevät oli, sitä aikaisemmin muutto käynnistyi ja sitä pidempi oli lajien muuttokausi. Alueelliset erot ilmaston lämpenemisessä selittivät myös eroja muutonajoittumisessa.
- Lintujen kevätmuutto on aikaistunut voimakkaammin Euroopassa kuin Kanadassa, koska Euroopan lämpötilat ovat nousseet nopeammin kuin Kanadassa, kertoo Andreas Lindén Yrkeshögskola Noviasta.
Tutkimus perustuu 21 pohjoiseurooppalaisen ja kanadalaisen lintuaseman pitkäaikaisiin muuttolintuseurantoihin lähes 200 lajilla. Pisimmät aikasarjat alkavat 1950-60-lukujen taitteesta. Suomesta aineistoa oli Hangon ja Jurmon lintuasemilta, ja valtaosa aineistosta ovat keränneet vapaaehtoiset lintuharrastajat. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä arvostetussa Ecological Indicators julkaisusarjassa.
Hangon lintuaseman kevätmuuttoaikoja ja niissä tapahtuneita muutoksia voi tutkia helmikuussa avatun ”Haahka” muuttolintuselaimen avulla osoitteessa https://haahka.halias.fi/.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, 045 1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Andreas Lindén, varttunut tutkija, Yrkeshögskolan Novia, 050 3446399, andreas.linden@novia.fi
Kuvat
Linkit
- Alkuperäinen artikkeli Ecological Indicators julkaisusarjassa
- Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n ylläpitämä Hangon lintuasema
- Kasvitieteelliset puutarhat Facebookissa
- LUOMUS
- LUOMUS Twitterissä
- Luonnontieteellinen museo Facebookissa
- Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen ylläpitämä Jurmon lintuasema
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi 050 576 2960
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Geenitieto auttaa ennustamaan vakavan silmäsairauden alkamista ja etenemistä1.7.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Useiden geenien yhteisvaikutusta mittaava riskisumma auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on huomattavasti kohonnut riski sairastua glaukoomaan tai joiden tauti etenee nopeammin. Uuden seulontamallin tehokkuutta aletaan testata Etelä-Suomessa.
Tropiikissa talvehtivien lintujen pesintä on heikentynyt30.6.2026 11:34:06 EEST | Tiedote
Afrikkaan talvehtimaan matkustavien lintulajien lisääntyminen on heikentynyt Euroopassa 2000-luvulla, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus. Elinympäristöjen parantaminen pesimäseuduilla olisi siten yhä merkittävissä määrin tarpeen.
Helsingin ilmanlaadun parantuminen näkyy selvästi uudessa tutkimuksessa29.6.2026 09:03:23 EEST | Tiedote
Helsingin ilmassa leijuivien magneettisten pienhiukkasten määrä on pudonnut neljäkseen vuosien 1960-luvun tasosta osoittavat arkistoidut ilmansuodattimet .
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
