Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Jaa

Tuore tutkimus paljastaa, että lintujen kevätmuutto on aikaistunut huomattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Euroopassa ja Kanadassa. Keskimääräinen lintu on aikaistanut kevätmuuttoaan noin viikon viidessä vuosikymmenessä, ja samalla muuttokauden kesto on pidentynyt.

Sepelkyyhky, Columba palumbus. Kuvaaja Aleksi Lehikoinen.
Sepelkyyhky, Columba palumbus. Kuvaaja Aleksi Lehikoinen.

Voimakkaimmin kevätmuutto on aikaistunut muuton alkuvaiheessa etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa talvehtivilla lähimuuttajilla. Näillä lajeilla, kuten kiuru, töyhtöhyyppä tai sepelkyyhky, muuton aloitus on aikaistunut 1,5–2 vuorokautta vuosikymmenessä. Tropiikissa talvehtivilla kaukomuuttajilla, kuten haarapääsky tai satakieli, muuton aloitus on aikaistunut 0,6–1,2 vuorokautta vuosikymmenessä.

- Muuton puolivälin muutosten perusteella keskimääräisen linnun kevätmuuton ajoitus on aikaistunut hieman yli viikon 1950-luvun lopulta, kertoo Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin Yliopistoa.

Osalla lajeista muutto on aikaistunut huomattavasti nopeammin. Esimerkiksi laulujoutsenen kevätmuuton puoliväli on aikaistunut Suomessa parilla viikolla 1980-luvulta lähtien.

Kevätmuutto ei kuitenkaan ole aikaistunut tasaisesti lajin muuttokauden sisällä. Viimeiset muuttajat, jotka ovat tyypillisesti nuoria ja kokemattomampia lintuja, ovat vain hieman aikaistaneet muuton ajoittumistaan. Ensimmäisillä muuttajilla on suurin paine päästä ensimmäisenä pesimäpaikoille, kun taas viimeiset muuttajat ovat usein pesimättömiä lintuja, joilla ei ole kiire saapua pohjoiseen. Tämä on johtanut koko muuttokauden keston pidentymiseen.

Havaitut muutokset olivat yhteydessä paikallisiin lämpötiloihin. Mitä lämpimämpi kevät oli, sitä aikaisemmin muutto käynnistyi ja sitä pidempi oli lajien muuttokausi. Alueelliset erot ilmaston lämpenemisessä selittivät myös eroja muutonajoittumisessa.

- Lintujen kevätmuutto on aikaistunut voimakkaammin Euroopassa kuin Kanadassa, koska Euroopan lämpötilat ovat nousseet nopeammin kuin Kanadassa, kertoo Andreas Lindén Yrkeshögskola Noviasta.

Tutkimus perustuu 21 pohjoiseurooppalaisen ja kanadalaisen lintuaseman pitkäaikaisiin muuttolintuseurantoihin lähes 200 lajilla. Pisimmät aikasarjat alkavat 1950-60-lukujen taitteesta. Suomesta aineistoa oli Hangon ja Jurmon lintuasemilta, ja valtaosa aineistosta ovat keränneet vapaaehtoiset lintuharrastajat. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä arvostetussa Ecological Indicators julkaisusarjassa.

Hangon lintuaseman kevätmuuttoaikoja ja niissä tapahtuneita muutoksia voi tutkia helmikuussa avatun ”Haahka” muuttolintuselaimen avulla osoitteessa https://haahka.halias.fi/.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, 045 1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Andreas Lindén, varttunut tutkija, Yrkeshögskolan Novia, 050 3446399, andreas.linden@novia.fi

Kuvat

Sepelkyyhky, Columba palumbus. Kuvaaja Aleksi Lehikoinen.
Sepelkyyhky, Columba palumbus. Kuvaaja Aleksi Lehikoinen.
Lataa
Töyhtöhyyppä, Vanellus vanellus. Kuvaaja Aleksi Lehikoinen.
Töyhtöhyyppä, Vanellus vanellus. Kuvaaja Aleksi Lehikoinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi 050 576 2960

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen3.12.2020 06:57:00 EETTiedote

Lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen kielen kehitys kuten äänteiden erottelun ongelmat. Näitä haasteita voidaan aivotutkimuksissa havaita jo vauvoilta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tunnistettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia poikkeamia, jotka voivat auttaa tunnistamaan jo varhain ne lapset, joilla lukivaikeuden riski on erityisen korkea.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme