Oulun yliopisto

Ilmastonmuutospuhe kyllästyttää nuoria, mutta saa aikaan myös tekoja

Jaa

Nuoret pitävät ilmastonmuutokseen vaikuttamista tärkeänä, mutta heillä on epäuskoa sekä omiin että Suomen vaikutusmahdollisuuksiin. Monet kokevat, että ilmastonmuutoksesta puhutaan kouluissa liikaa.

Lähes kaksi tuhatta (N=1889) Pohjois-Pohjanmaan lukiolaista vastasi Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin toteuttamaan kyselyyn, jolla selvitettiin lukiolaisten valmiutta ilmastotekoihin. Lukiolaisten vastaukset antoivat läpileikkauksen siitä, millaisella mielellä alueen nuoriso kohtaa ilmastokriisin haasteet.

Näin lukiolaiset vastasivat:

  • Oulun lukiolaiset ovat valmiimpia ilmastotekoihin kuin maakunnissa asuvat
  • Moni lukiolainen ei halua vaikuttaa koulukavereihinsa ilmastoasioissa
  • Tytöt olivat merkittävästi halukkaimpia toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi yhteiskunnallisin keinoin
  • Lukiolaiset ovat valmiita muuttamaan omia kulutustottumuksiaan tai kouluruokailua ilmastoystävällisemmäksi
  • Lukiolaiset eivät ole valmiita luopumaan esimerkiksi ulkomaanmatkoista.

Nuoret kritisoivat muiden kulutustottumuksia, kuten pikamuotia, kun taas omaa matkustamista oikeutettiin eri syillä, esimerkiksi matkustamisen tuoman ilon vuoksi. Ilmastovastuullisuutta ilmentävien vastausten yhteydessä lukiolaiset nostivat esille ilmastoystävällisyyden lisäksi myös muita syitä valintoihinsa, kuten taloudelliset tekijät.

Lukiolaisten vastauksissa saattaa heijastua heidän omat vaikutusmahdollisuutensa. Nuoren voi olla helpompi vaikuttaa siihen, mitä ostaa kaupasta kuin perheen lomakohteen valintaan.

Tytöt korostivat vastauksissaan luonnonsuojelua ja konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pojat painottivat taloudellisia näkökulmia ja katsoivat, että sekä poliittisilla puolueilla että rikkailla ja vaikutusvaltaisilla henkilöillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset kannattavat innokkaasti ilmastotoimia omissa kouluissaan etenkin silloin, kun mainitut toimet eivät vaadi heiltä itseltään konkreettisia toimia. Esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkaampien laitteiden hankintaa ja yleistä ilmastonmuutoksen näkyvyyden lisäämistä kannatettiin. Valmius vaikuttaa ilmastosyistä muihin ihmisiin, kuten koulukavereihin sekä valmius antaa palautetta eri tahoille ilmastosyistä oli kuitenkin alhaisempi.

Nuoret olivat valtaosin myönteisiä ajatusta kohtaan, että heidän omasta koulustaan kehitettäisiin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Yli puolet Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisista kertoi olevansa melko tai erittäin valmiita koulunsa kehittämiseen.

Lukion uusi opetussuunnitelma vaatii pureutumista ilmastokriisiin, joten lukiokentällä on paljon pohdittavaa siinä, miten ilmastotyöstä saadaan informatiivista, helppoa ja suosittua. Tutkimustulosten pohjalta näyttää perustellulta, että ilmastonmuutosta käsiteltäessä lukioissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota ilmasto-opetuksen suunnitelmallisuuteen ja laadun parantamiseen. 

Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2020 Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä. Kyselyvastauksia on analysoitu kahdessa Oulun yliopistossa juuri valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa ja raportissa osana Opetushallituksen rahoittamaa Ilmastonmuutos lukioihin! -hanketta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sari Harmoinen, koulutusdekaani, Oulun yliopisto, p. 050 5983175, sari.harmoinen@oulu.fi
Jussi Tomberg, projektipäällikkö, Oulun kaupunki, p. 044 7039186, jussi.tomberg@ouka.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Sopeutuminen kaupunkiympäristöön on pidentänyt perhosten lentokautta28.9.2021 07:35:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaupunkiympäristöissä perhosten lentokausi on pidentynyt ja päättyy myöhemmin kuin maaseutuympäristöissä. Perhosten kaupunkipopulaatioissa on tapahtunut evoluutiota, jonka myötä päivänpituuden vaikutus yksilönkehitykseen on muuttunut ja perhoset siirtyvät talvehtivaan tilaan, diapaussiin, myöhemmin kasvukauden kuluessa kuin maaseudulla. Kaupunkiympäristöjen lämpimyys ja sen myötä pidentynyt kasvukausi ovat todennäköisimpiä selityksiä tälle evoluutiolle.

Ruonan Teollisuuskylän Pekka Miilukangas sai Kerttu Saalasti -palkinnon mikroyrittäjyyden edistämisestä21.9.2021 12:18:39 EEST | Tiedote

Kerttu Saalasti -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa 20.9. vietetyssä Kerttu Saalasti -seminaarissa. Palkinnon sai Ruonan Teollisuuskylän toimitusjohtaja Pekka Miilukangas. Kerttu Saalasti -palkinnon jakavat Kerttu Saalasti säätiö ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin yhdessä. Se myönnetään vuosittain merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria edistävästä tutkimuksen, koulutuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saavutuksesta.

Mikroyritysten merkitys työllisyydelle vaihtelee alueittain, uusi mikroyritysten tilastokatsaus kertoo miten20.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Mikroyrityksillä on paikoitellen erittäin suuri merkitys työllisyydelle ja taloudelle. Torniolaakson seutukunnassa mikroyrityksissä työskentelee lähes 20% työllisistä, kun Kuopion ja Vaasan seutukunnissa ollaan 8% tuntumassa. Järviseudulla, Kaustisen seutukunnassa ja Ahvenanmaan saaristossa luku on noin 17 %. Pienessä Kökarin kunnassa kokonaiset 100 % yritystyöpaikoista on mikroyrityksissä. Mikroyritysten liikevaihto on kasvanut vuosien 2016-2019 välillä selkeästi, 7.3% prosenttia, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Mikroyritysten tavaraviennin merkitys korostuu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Lapissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme