Oulun yliopisto

Ilmastonmuutospuhe kyllästyttää nuoria, mutta saa aikaan myös tekoja

Jaa

Nuoret pitävät ilmastonmuutokseen vaikuttamista tärkeänä, mutta heillä on epäuskoa sekä omiin että Suomen vaikutusmahdollisuuksiin. Monet kokevat, että ilmastonmuutoksesta puhutaan kouluissa liikaa.

Lähes kaksi tuhatta (N=1889) Pohjois-Pohjanmaan lukiolaista vastasi Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin toteuttamaan kyselyyn, jolla selvitettiin lukiolaisten valmiutta ilmastotekoihin. Lukiolaisten vastaukset antoivat läpileikkauksen siitä, millaisella mielellä alueen nuoriso kohtaa ilmastokriisin haasteet.

Näin lukiolaiset vastasivat:

  • Oulun lukiolaiset ovat valmiimpia ilmastotekoihin kuin maakunnissa asuvat
  • Moni lukiolainen ei halua vaikuttaa koulukavereihinsa ilmastoasioissa
  • Tytöt olivat merkittävästi halukkaimpia toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi yhteiskunnallisin keinoin
  • Lukiolaiset ovat valmiita muuttamaan omia kulutustottumuksiaan tai kouluruokailua ilmastoystävällisemmäksi
  • Lukiolaiset eivät ole valmiita luopumaan esimerkiksi ulkomaanmatkoista.

Nuoret kritisoivat muiden kulutustottumuksia, kuten pikamuotia, kun taas omaa matkustamista oikeutettiin eri syillä, esimerkiksi matkustamisen tuoman ilon vuoksi. Ilmastovastuullisuutta ilmentävien vastausten yhteydessä lukiolaiset nostivat esille ilmastoystävällisyyden lisäksi myös muita syitä valintoihinsa, kuten taloudelliset tekijät.

Lukiolaisten vastauksissa saattaa heijastua heidän omat vaikutusmahdollisuutensa. Nuoren voi olla helpompi vaikuttaa siihen, mitä ostaa kaupasta kuin perheen lomakohteen valintaan.

Tytöt korostivat vastauksissaan luonnonsuojelua ja konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pojat painottivat taloudellisia näkökulmia ja katsoivat, että sekä poliittisilla puolueilla että rikkailla ja vaikutusvaltaisilla henkilöillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset kannattavat innokkaasti ilmastotoimia omissa kouluissaan etenkin silloin, kun mainitut toimet eivät vaadi heiltä itseltään konkreettisia toimia. Esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkaampien laitteiden hankintaa ja yleistä ilmastonmuutoksen näkyvyyden lisäämistä kannatettiin. Valmius vaikuttaa ilmastosyistä muihin ihmisiin, kuten koulukavereihin sekä valmius antaa palautetta eri tahoille ilmastosyistä oli kuitenkin alhaisempi.

Nuoret olivat valtaosin myönteisiä ajatusta kohtaan, että heidän omasta koulustaan kehitettäisiin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Yli puolet Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisista kertoi olevansa melko tai erittäin valmiita koulunsa kehittämiseen.

Lukion uusi opetussuunnitelma vaatii pureutumista ilmastokriisiin, joten lukiokentällä on paljon pohdittavaa siinä, miten ilmastotyöstä saadaan informatiivista, helppoa ja suosittua. Tutkimustulosten pohjalta näyttää perustellulta, että ilmastonmuutosta käsiteltäessä lukioissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota ilmasto-opetuksen suunnitelmallisuuteen ja laadun parantamiseen. 

Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2020 Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä. Kyselyvastauksia on analysoitu kahdessa Oulun yliopistossa juuri valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa ja raportissa osana Opetushallituksen rahoittamaa Ilmastonmuutos lukioihin! -hanketta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sari Harmoinen, koulutusdekaani, Oulun yliopisto, p. 050 5983175, sari.harmoinen@oulu.fi
Jussi Tomberg, projektipäällikkö, Oulun kaupunki, p. 044 7039186, jussi.tomberg@ouka.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Kiljuhanhen ekologia, suojelu ja paluumahdollisuudet Suomeen sekä biologin elämäntyö harvinaiseksi väitöskirjaksi21.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pesintää ei ole Suomessa varmistettu vuoden 1995 jälkeen, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan lajin palaaminen on mahdollista. Suomessa kiljuhanhia on edelleen levähtänyt säännöllisesti keväisin muuttomatkoillaan ja 50 vuoden tauon jälkeen myös parina viime syksynä, Oulun seudulla. Harvinaisessa väitöskirjassa kiteytyy 1980-luvun alussa alkanut kiljuhanhien tutkimusura.

Aivoterveyden tutkimus ja yhteistyö tiivistyy Pohjois-Suomessa – Oulu Brain & Mind aloitti toimintansa20.1.2022 06:20:00 EET | Tiedote

Kansallisen neurokeskuksen Oulu Brain & Mind -alueverkoston toiminta on käynnistynyt Oulussa. Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan perustaman verkoston keskeisimpänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välillä sekä tuoda tunnetuksi pohjoissuomalaista neurologian alan tutkimusta. Työtä tehdään rakentamalla tutkijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden verkostoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia20.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievään sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman riskiä18.1.2022 06:10:00 EET | Tiedote

Pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ja siihen usein liittyvä sydänlihaksen liikakasvu on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Joissain tapauksissa äkkikuoleman taustalta löytyy kuitenkin vain lieväasteinen sepelvaltimotauti yhdessä sydämen liikakasvun kanssa. Tutkimuksen mukaan tietyt harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievää sepelvaltimotautia sairastavan potilaan riskiä vaarallisille rytmihäiriöille ja äkkikuolemalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme