Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa EU:n päästökaupan ongelmien ratkaisemista vähähiilisten investointien ohjaamiseksi
Ilmastopaneelin mielestä EU:n tulisi ryhtyä välittömästi päästöoikeuksien niukkuutta edistäviin toimenpiteisiin, jotta päästökauppasektoria ohjaisi nykyistä korkeampi hintataso.
Päästöoikeuksien alhainen hinta johtuu oikeuksien avokätisestä jakelusta edellisellä päästökauppakaudella sekä taloudellisesta taantumasta, mutta taantuman jatkuessa nykyisenkin kauppakauden tavoitteet ovat liian löysiä tilanteen korjaamiseksi.
”Vuoden 2013 alusta alkoi kolmas, vuodet 2013–2020 kattava päästökauppakausi, joka ei ennusteiden mukaan korjaa päästöoikeusmarkkinoiden ylitarjontaa. Taloudellisen taantuman pitkittyessä kumulatiivinen ylijäämä vain kasvaa”, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Ilmastopaneelista arvioi.
Päällekkäiset ohjauskeinot tulevat kalliiksi
Päästökauppasektorin päästöt ovat jo laskeneet asetetun päästökaton alapuolelle, Ilmastopaneeli muistuttaa. Nyt päästöoikeuden hinta ei enää ohjaa investointeja vähähiiliseen teollisuus- ja energiatuotantoon.
”Päästöoikeuden alhainen hinta on helpotus energiaintensiiviselle teollisuudelle, mutta samalla vähähiilistä toimintaa edistetään kalliisti muilla keinoilla, yleensä joko valtioiden budjeteista tai kuluttajien sähkölaskun lisänä”, Aalto-yliopiston energiatalouden professori Sanna Syri Ilmastopaneelista toteaa.
Tällä hetkellä päästökauppa kannustaa toimiin, joiden hintataso on noin kolme euroa hiilidioksiditonnia kohden. Päästökaupan ulkopuolisilla tukimekanismeilla toteutetaan toimia, joiden hinta on jopa noin 50–60 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Tiukempi päästökauppajärjestelmä toimisi kustannustehokkaammin, sillä se muodostaisi yhden määrällisen tavoitteen kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Tärkeintä kokonaispäästöjen vähentäminen
Päästökauppasektorin päästöjä voidaan pienentää vain tiukentamalla päästöoikeuksien kokonaismäärää, Ilmastopaneeli painottaa. Esimerkiksi uusiutuvan energian edistäminen päästökauppasektorin sisällä vain siirtää päästöoikeuksia muille käyttäjille, eikä vähennä markkinoilla olevien päästöoikeuksien kokonaismäärää.
Tällä hetkellä maakohtaiset uusiutuvien energialähteiden edistämistavoitteet ovat keskeisessä osassa EU:n energiapolitiikassa. Ne eivät kuitenkaan vähennä päästökauppasektorin päästöjä kokonaisuutena EU:n tasolla, vaan alentavat edelleen päästöoikeuksien hintaa ja jakavat päästöt uudella tavalla. Siksi uusiutuvan energian edistäminen tulisi kohdistaa päästökauppasektorin ulkopuolisiin toimintoihin.
EU:n oltava edelläkävijä
Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen Durbanin (2011) ja Dohan (2012) osapuolikokouksissa sovittu Kioton pöytäkirjan toinen sitoumuskausi (2013–2020) kattaa vain pienen osan maailmanlaajuisista päästöistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaarattomalle tasolle kuitenkin vaatii, että päästöjä vähennetään huomattavasti nykyisiä sitoumuksia nopeammin ja kattavasti ympäri maailmaa. Ilmastopaneelin mukaan EU:n rooli globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamisessa on nyt keskeinen ja päästökauppajärjestelmä tarjoaa tähän uskottavan mallin.
Ilmastopaneelin mukaan markkinaehtoinen rakenteellinen muutos vähähiilisyyteen ei tällä hetkellä etene Euroopassa. Tähän on vaikuttanut myös Yhdysvaltojen liuskekaasubuumi, jonka vuoksi hiilen maailmanmarkkinahinta on alhainen. EU:ssa on kannattavaa polttaa edullista kivihiiltä, sillä myös siitä maksettavan päästöoikeuden hinta on alhainen.
”Liuskekaasun hyödyntäminen ei EU:ssa mullistane kaasumarkkinoita, mutta kenties liuskekaasu voisi helpottaa Yhdysvaltojen sitoutumista päästövähennyksiin, jolloin päästäisiin lähemmäs globaalia ilmastosopimusta”, Sanna Syri arvioi.
Ongelmana on Ilmastopaneelin raportin mukaan se, että liuskekaasulla saavutetaan lyhyellä tähtäimellä päästövähennyksiä hiileen nähden, mutta investointien pitkäaikaisuus voi vaikeuttaa Yhdysvaltojen välttämättömiä päästövähennyksiä seuraavilla vuosikymmenillä.
Lisäksi ilmastonmuutos kaventaa jatkuvasti tuottavan maapinta-alan määrää maapallolla samalla kun ihmiskunnan maankäyttötarpeet kasvavat. Maankäyttömuutokset lisäävät painetta fossiilisten polttoaineiden käytön entistä nopeammalle globaalille vähentämiselle.
- Ilmastopaneelin raportti kansainvälisestä ja EU-tason ilmastopolitiikasta on luettavissa kokonaisuudessaan Ilmastopaneelin verkkosivuilla: http://www.ilmastopaneeli.fi/.
Lisätietoja
Raporttia koskevat kysymykset:
Professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto, puh. 050 599 3022 sanna.syri@aalto.fi
Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, p. 050 4151201, markku.ollikainen@helsinki.fi
Ilmastopaneelia koskevat kysymykset:
Ilmastopaneelin sihteeri, FT Hanna Lappalainen, Helsingin yliopisto, puh. 09 191 50581, hanna.k.lappainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana28.11.2023 10:20:24 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.
Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme