Ilmastopaneeli suosittelee Suomeen kokonaisvaltaista ja voimakasta ilmasto- ja energiastrategiaa
Paneelin energiajärjestelmien päästövähennyksiä koskeva raportti koostuu kolmesta raportista ja yhteenvedosta, joilla kartoitetaan tietoa pian käynnistyvään pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiatyöhön.
”Suomen olisi vaikutettava EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan niin, että päästökauppa ohjaa aktiivisesti ilmastotoimiin. Päästökaupan riittävän korkea hinta antaisi taloudelle vahvan signaalin, jonka perusteella eri aloilla voidaan suunnitella muun muassa uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Tämä vahvistaisi taloutta koko Euroopassa. Kun päästökaupan hinta on kohtuullisella tasolla, olisi kotimaiset tukitoimet fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi kohdennettava päästökauppasektorin ulkopuolelle todellisten päästövähennysten aikaansaamiseksi”, summaa VTT:n tutkimusprofessori Ilkka Savolainen selvityksen viestin poliittisille päättäjille.
Biomassan ja bioenergian laskentasääntöjen muutoksiin varauduttava
Ilmastopaneelin mukaan Suomen olisi varauduttava varautua siihen, että bioenergian ja biomassan käyttöä koskevia kasvihuonekaasupäästöjen laskentasääntöjä muutetaan EU:n ohjeissa tai kansainvälisissä sopimuksissa. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa muutoksiin ovat rajalliset.
Muutokset päästöjen laskentasäännöissä saattavat merkitä sitä, että metsäbiomassan käytössä on otettava huomioon esimerkiksi käytön aiheuttama muutos ekosysteemin hiilitaseeseen ja muutoksen aikakehitys. Aihepiiristä käydään laajaa kansainvälistä tieteellistä keskustelua. Koska metsä on keskeinen osa Suomen teollisuuden ja energiantuotannon resurssipohjaa, metsän käytön strategioiden olisi oltava niin vankkoja, että ne kestävät myös päästöjen laskennan muutokset.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja kannusteita pientuotantoon
Ilmastopaneeli korostaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on vähäpäästöisempi tapa tuottaa yhdyskuntien lämmitys kuin yleisesti tiedostetaan eikä maalämpöratkaisuilla pitäisi heikentää yhteistuotannon piirissä olevien kaukolämpöalueiden kehitysmahdollisuuksia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on kuitenkin syytä siirtyä hallitusti kohti suurempaa uusiutuvan energian osuutta.
Rakennuskannassa tapahtuvat muutokset puolestaan ovat hitaita ja päästöjä vähennetään ensisijaisesti pienentämällä primäärienergiankulutusta. Hajautetut energiajärjestelmät rakennetussa ympäristössä ovat kuitenkin maailmalla nopeasti kasvava markkina-alue, johon Suomen on pyrittävä mukaan luomalla toimivat kotimarkkinat.
”Yhteiskunnan pitäisi kannustaa uusiutuvien energioihin perustuvaan pientuotantoon tekemällä se mahdollisimman vaivattomaksi hajautetuissa energiajärjestelmissä. Rakennuksia, hajautettua energiantuotantoa ja koko energiajärjestelmäämme on tarkasteltava kokonaisuutena”, tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä korostaa.
”Energiajärjestelmän suunnittelussa on tehokkaan päästöjen vähentämisen lisäksi turvattava riittävä oma, vähäpäästöinen sähköntuotantokapasiteettierityisesti talviaikana”, professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta muistuttaa ja lisää, että kysynnän hintajoustoon olisi kiinnitettävä huomiota kaikilla sektoreilla ja tuotava pörssin hintasignaalit suoraan tai jopa jyrkennettynä kuluttajille
- Selvityksen raportit löytyvät Ilmastopaneelin verkkosivuilta: http://www.ilmastopaneeli.fi/.
Lisätietoja
Raportteja koskevat kysymykset:
Tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, VTT, puh. 040 595 0325, ilkka.savolainen@vtt.fi
Professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto, puh. 050 599 3022 sanna.syri@aalto.fi
Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT, puh. 040 770 4832, miimu.airaksinen@vtt.fi
Ilmastopaneelia koskevat kysymykset:
Ilmastopaneelin sihteeri, FT Hanna Lappalainen, Helsingin yliopisto, puh. 09 191 50581, hanna.k.lappainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana28.11.2023 10:20:24 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.
Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme