Ilmastopaneeli

Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan

Jaa

Energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeinen osa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja sähköistäminen vaikuttaa merkittävästi energiajärjestelmään – sekä energian kulutukseen että tuotantoon – ja vaatii uudenlaisten haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen huomioimista, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, jossa esitetään tapoja mallintaa energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Sähköistetty energiajärjestelmä tarvitsee nykyistä enemmän sähköä ja sen myötä joustoratkaisuja. Sekä energian tuotannossa että kysynnässä on odotettavissa huomattavasti nykyistä enemmän ajallista vaihtelua, raportissa todetaan. Sään mukaan vaihtelevat uusiutuvat energialähteet kuten aurinko- ja tuulivoima lisäävät vaihtelua energian tuotannossa.

”Sähkön kulutuksen huipputeho voi kasvaa huomattavasti erityisesti pakkaskausina, jolloin lämmitystarve on suurempi. Myös vuorokauden sisällä tapahtuvat muutokset voivat olla suuria vaikkapa sähköisen liikenteen tarpeista johtuen. Huippu- ja reservitehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Peter Lund.

Sähköistämisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja käyttösovellusten laajentamista eri sektoreilla. Sähköistämisessä energialähteet, kuten tuulivoima, muunnetaan sähköksi ja hyödynnetään käyttövoimana esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Kun sähköä tuotetaan päästöttömistä energialähteistä, sähköistäminen avaa uusia mahdollisuuksia merkittäviin päästövähennyksiin monilla perinteisesti fossiilienergiaa hyödyntäneillä toimialoilla.

”Euroopan ja Suomen riippuvuudesta Venäjän fossiilisesta energiasta voidaan irtaantua nopeammin uusien tehokkaiden sähköä hyödyntävien ratkaisujen avulla. Energiaturvallisuus sekä mahdollisten uusien haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen syntymisen riskit on huomioitava aiempaa tarkemmin”, toteaa Lund.

Energiajärjestelmän toimintavarmuuden haasteet huomioitava

Myös sähköistetyssä järjestelmässä tarvitaan polttoaineita tasapainottamaan energian kysyntää ja tuotantoa sekä takaamaan energiajärjestelmän toimintavarmuutta. Polttoaineiden tarvetta voidaan vähentää energian käyttöä tehostamalla.

”Tarvitaan pikaisesti lisäselvityksiä siitä, missä määrin biopohjaisia ratkaisuja voidaan ilmastokestävästi hyödyntää polttoaineeksi, ja missä määrin tarvitaan vedyn ja hiilidioksidin avulla valmistettavia sähköpolttoaineita”, Lund sanoo.

Paikallistasolla lämmitys muodostaa merkittävän osan loppuenergian kokonaiskulutuksesta. Erilaiset käyttökatkokset tai sähkön saatavuusongelmat pakkaskaudella ovat keskeisiä toimintavarmuushaasteita kaupunkien energiahuollon sähköistämisessä. Sähköistämisen suunnittelussa tulee käyttää tarpeeksi monipuolisia lähtötietoja, esimerkiksi erilaisia säävuosia, jotta erilaiset ääritilanteet tulevat myös otetuksi huomioon. Raportin paikallistason tarkastelussa käytettiin esimerkkitapauksena Helsinkiä.

”Sähköistämisen vaikutuksia energiajärjestelmään tulee tarkastella sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Nykyiset energia- ja ilmastopolitiikan suunnittelun tukena käytettävät energiajärjestelmämallit eivät välttämättä riittävästi huomioi paikallista vaihtelua ja vaikutusten dynaamisuutta. Seuraavan sukupolven mallien kehittämiseen tulisi kiireesti panostaa”, Lund toteaa.

Sähköistämisen rooli keskeinen päästövähennyksissä

Skenaariotarkastelut osoittavat, että energiajärjestelmän sähköistämisen avulla Suomen päästöjä on mahdollista leikata 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä Suomen ilmastopaneelin suosittelemien päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Sähkön tarve voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Energiankäytön tehostamisella voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia kokonaissähköntarpeeseen.

”Tarvittavan infrastruktuurin varmistamiseksi ja pitkäjänteisen kehitystyön turvaamiseksi sähköistämisen mahdollisuudet tulee tunnistaa Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa, kuten esimerkiksi energiaveroratkaisuissa on jo tehty”, sanoo Lund.

”Sähkön sektorikytkentää tulisi edistää, kun ylijäämäsähköä on saatavilla tai sähkön kulutus on alhainen. Lisäksi on tärkeää huolehtia politiikkajohdonmukaisuudesta. Jos sähköä on saatavilla markkinoilla edullisesti, tulisi lämmitykseen ohjata ensisijaisesti sähköä, eikä suosia polttoainepohjaista lämmöntuotantoa tukimekanismein”, Lund jatkaa.

Raportin sähköistämisskenaarioissa mallinnettiin sähkön kulutusta ja tuotantoa Suomessa vuonna 2050 ja tarkasteltiin eri sektoreilla voimakkaasti lisääntyvän sähkön käytön asettamia haasteita energiajärjestelmän toimivuudelle, sähköverkon kestävyydelle sekä kytkennöille muihin energialähteisiin ja -varastoihin. Lisäksi tehtiin herkkyysanalyysi, jonka avulla tarkasteltiin, miten muutokset eri sähköntuotantomuotojen osuuksissa vaikuttavat energiajärjestelmään – ottamatta erikseen kantaa siihen, mistä energialähteistä sähköä tulisi Suomessa tuottaa. Raportti on ennen muuta sähköjärjestelmän simuloitu stressitesti, jossa etsittiin sähkön kustannustehokkaan ja järkevän käytön kriittisiä tekijöitä.

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli

Maltilliset hakkuut mahdollistavat ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen12.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa metsien hakkuiden lisääminen nykytasosta ei edistä ilmastonmuutoksen hillintää, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkasteleva raportti. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan. Hakkuiden lisäämistä tulisikin tarkastella varovaisuusperiaatteen mukaisesti niin, että sovitut maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuustavoitteet saavutetaan, raportti painottaa.

Mediakutsu: Metsien käytön ilmastovaikutukset Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 11.5. klo 9.303.5.2022 07:45:38 EEST | Kutsu

Lisäävätkö hakkuut metsien hiilinielua? Saadaanko metsien hyödyntämisellä ja puurakentamisen lisäämisellä aikaan ilmastohyötyjä? Suomen ilmastopaneelin raportti metsien käytön ilmastovaikutuksista tarkastelee hakkuutason vaikutusta metsien hiilinieluun sekä puun käytön korvaushyötyjä. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 11. toukokuuta klo 9.30.

Ilmastopaneelin raportti: Turvemaiden merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia on Suomessa hyödynnetty vain vähän21.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Tunnistettuja toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, joka esittää toimialakohtaisia suosituksia päästövähennysten edistämiseksi. Toimet on suunniteltava pitkäjänteisesti oikeudenmukainen siirtymä mahdollistaen, raportti painottaa.

Mediakutsu: Turvemaiden käytön vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 20.4. klo 9.0012.4.2022 09:47:20 EEST | Kutsu

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Suomen ilmastopaneeli julkaisee raportin, jossa tarkastellaan turvemaiden päästövähennysmahdollisuuksia sekä maa- ja metsätaloudessa tarvittavia toimia. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 20. huhtikuuta klo 9.00.

Mediakutsu: Sähköistämisen mahdollisuudet ja vaikutukset Suomen energiajärjestelmässä – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ti 29.3. klo 9.0022.3.2022 09:12:50 EET | Kutsu

Energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomen ilmastopaneeli julkaisee raportin, jossa tarkastellaan sähköistämisen mahdollisuuksia, vaikutuksia ja syntyviä pullonkauloja Suomen energiajärjestelmään. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa tiistaina 29. maaliskuuta klo 9.00.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme