Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan
Sähköistetty energiajärjestelmä tarvitsee nykyistä enemmän sähköä ja sen myötä joustoratkaisuja. Sekä energian tuotannossa että kysynnässä on odotettavissa huomattavasti nykyistä enemmän ajallista vaihtelua, raportissa todetaan. Sään mukaan vaihtelevat uusiutuvat energialähteet kuten aurinko- ja tuulivoima lisäävät vaihtelua energian tuotannossa.
”Sähkön kulutuksen huipputeho voi kasvaa huomattavasti erityisesti pakkaskausina, jolloin lämmitystarve on suurempi. Myös vuorokauden sisällä tapahtuvat muutokset voivat olla suuria vaikkapa sähköisen liikenteen tarpeista johtuen. Huippu- ja reservitehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Peter Lund.
Sähköistämisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja käyttösovellusten laajentamista eri sektoreilla. Sähköistämisessä energialähteet, kuten tuulivoima, muunnetaan sähköksi ja hyödynnetään käyttövoimana esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Kun sähköä tuotetaan päästöttömistä energialähteistä, sähköistäminen avaa uusia mahdollisuuksia merkittäviin päästövähennyksiin monilla perinteisesti fossiilienergiaa hyödyntäneillä toimialoilla.
”Euroopan ja Suomen riippuvuudesta Venäjän fossiilisesta energiasta voidaan irtaantua nopeammin uusien tehokkaiden sähköä hyödyntävien ratkaisujen avulla. Energiaturvallisuus sekä mahdollisten uusien haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen syntymisen riskit on huomioitava aiempaa tarkemmin”, toteaa Lund.
Energiajärjestelmän toimintavarmuuden haasteet huomioitava
Myös sähköistetyssä järjestelmässä tarvitaan polttoaineita tasapainottamaan energian kysyntää ja tuotantoa sekä takaamaan energiajärjestelmän toimintavarmuutta. Polttoaineiden tarvetta voidaan vähentää energian käyttöä tehostamalla.
”Tarvitaan pikaisesti lisäselvityksiä siitä, missä määrin biopohjaisia ratkaisuja voidaan ilmastokestävästi hyödyntää polttoaineeksi, ja missä määrin tarvitaan vedyn ja hiilidioksidin avulla valmistettavia sähköpolttoaineita”, Lund sanoo.
Paikallistasolla lämmitys muodostaa merkittävän osan loppuenergian kokonaiskulutuksesta. Erilaiset käyttökatkokset tai sähkön saatavuusongelmat pakkaskaudella ovat keskeisiä toimintavarmuushaasteita kaupunkien energiahuollon sähköistämisessä. Sähköistämisen suunnittelussa tulee käyttää tarpeeksi monipuolisia lähtötietoja, esimerkiksi erilaisia säävuosia, jotta erilaiset ääritilanteet tulevat myös otetuksi huomioon. Raportin paikallistason tarkastelussa käytettiin esimerkkitapauksena Helsinkiä.
”Sähköistämisen vaikutuksia energiajärjestelmään tulee tarkastella sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Nykyiset energia- ja ilmastopolitiikan suunnittelun tukena käytettävät energiajärjestelmämallit eivät välttämättä riittävästi huomioi paikallista vaihtelua ja vaikutusten dynaamisuutta. Seuraavan sukupolven mallien kehittämiseen tulisi kiireesti panostaa”, Lund toteaa.
Sähköistämisen rooli keskeinen päästövähennyksissä
Skenaariotarkastelut osoittavat, että energiajärjestelmän sähköistämisen avulla Suomen päästöjä on mahdollista leikata 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä Suomen ilmastopaneelin suosittelemien päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Sähkön tarve voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Energiankäytön tehostamisella voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia kokonaissähköntarpeeseen.
”Tarvittavan infrastruktuurin varmistamiseksi ja pitkäjänteisen kehitystyön turvaamiseksi sähköistämisen mahdollisuudet tulee tunnistaa Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa, kuten esimerkiksi energiaveroratkaisuissa on jo tehty”, sanoo Lund.
”Sähkön sektorikytkentää tulisi edistää, kun ylijäämäsähköä on saatavilla tai sähkön kulutus on alhainen. Lisäksi on tärkeää huolehtia politiikkajohdonmukaisuudesta. Jos sähköä on saatavilla markkinoilla edullisesti, tulisi lämmitykseen ohjata ensisijaisesti sähköä, eikä suosia polttoainepohjaista lämmöntuotantoa tukimekanismein”, Lund jatkaa.
Raportin sähköistämisskenaarioissa mallinnettiin sähkön kulutusta ja tuotantoa Suomessa vuonna 2050 ja tarkasteltiin eri sektoreilla voimakkaasti lisääntyvän sähkön käytön asettamia haasteita energiajärjestelmän toimivuudelle, sähköverkon kestävyydelle sekä kytkennöille muihin energialähteisiin ja -varastoihin. Lisäksi tehtiin herkkyysanalyysi, jonka avulla tarkasteltiin, miten muutokset eri sähköntuotantomuotojen osuuksissa vaikuttavat energiajärjestelmään – ottamatta erikseen kantaa siihen, mistä energialähteistä sähköä tulisi Suomessa tuottaa. Raportti on ennen muuta sähköjärjestelmän simuloitu stressitesti, jossa etsittiin sähkön kustannustehokkaan ja järkevän käytön kriittisiä tekijöitä.
Lisätietoja
- Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2022: Sähköistämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmässä – Skenaariotarkasteluja (pdf)
- Raportissa esitetyt laskelmat toimivat taustana Ilmastopaneelin kesäkuussa 2021 julkaisemalle muistiolle Sähköllä merkittävä rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa (pdf). Yhdessä lokakuussa 2021 julkaistun Sähköistyvän yhteiskunnan ja energiamurroksen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen -raportin (pdf) sekä joulukuussa 2021 julkaistun Katsaus Suomen teollisuuden sähköistämisen teknologisiin ratkaisuihin -raportin (pdf) kanssa nämä julkaisut muodostavat laajan kokonaisuuden, johon Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa tulisi kiinnittää huomiota.
- Peter Lund, Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori, puh. 040 515 0144, peter.lund@aalto.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana28.11.2023 10:20:24 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.
Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme