Ilmastopaneelin raportti: Tieliikenteen kansallinen päästökauppa auttaisi Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti
Fossiilisten liikennepolttoaineiden käyttö tuottaa merkittävän määrän kasvihuonepäästöjä, ja liikennesektorilla on keskeinen rooli Suomen ja maailman siirtyessä kohti hiilineutraaliutta. Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomea velvoittavat EU:n taakanjakosektorin sitovat jäsenvaltiokohtaiset vähennystavoitteet. Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat 27,2 Mt ja tieliikenteen päästöt 9,4 Mt vuonna 2021. Tieliikenne kattaa siis noin 35 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä Suomessa ja on keskeisessä asemassa päästövähennysten saavuttamisessa.
Euroopan komissio on ehdottanut erillisen päästökauppajärjestelmän perustamista tieliikenteelle ja rakennusten erillislämmitykseen. Ehdotettu järjestelmä kohdistuisi polttoaineen jakelijoihin ja päästökattoa kiristettäisiin ajan kuluessa. Taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen täyttäminen edellyttää ripeitä liikenteen päästövähennyksiä, joten Suomessa on pohdittu myös kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönottoa.
”EU:n liikenteen ja lämmityksen päästökaupan luomisesta vasta neuvotellaan, joten se ei välttämättä ehdi auttaa Suomen kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Jos EU-tasoinen järjestelmä ei ole Suomen vähennystavoitteiden kannalta riittävästi mitoitettu, lisätoimia tarvitaan joka tapauksessa. Siksi kansallisen päästökaupan edellytysten selvittäminen on perusteltua”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
”Tilastokeskuksen keväällä julkaiseman pikaennakon mukaan maankäyttösektori kääntyi nettonielusta päästölähteeksi, joten nielujoustojen puuttuessa paine vähentää taakanjakosektorin päästöjä kasvaa entisestään”, hän jatkaa.
Päästökauppa on toimiva markkinaehtoinen ohjauskeino
Päästökauppa on tehokas ja varma keino päästövähennysten aikaansaamiseksi. Liikenteen päästöt voidaan vähentää halutulle tasolle, kun päästöoikeuksia myönnetään vain tavoitteen mukainen määrä. Päästökauppa ohjaa toteuttamaan päästövähennykset siellä, missä ne syntyvät kustannustehokkaimmin. Se tarjoaa myös paremmat kannusteet vähähiilisiin innovaatioihin kuin esimerkiksi biopolttoaineiden sekoitevelvoite.
”Päästökauppa on toimiva markkinaehtoinen tapa ohjata hiilidioksidipäästöjä, ja sen käytöstä on jo hyviä kokemuksia. Esimerkiksi energiasektorin päästöt laskevat päästökaupan ansiosta, ja se on kannustanut investoimaan vähäpäästöiseen teknologiaan. Myös tieliikenteen päästökauppaa on sovellettu maailmalla useissa maissa ja ohjelmissa, joista voidaan ottaa oppia”, Ollikainen toteaa.
Suomessa kansallinen päästökauppa voitaisiin ottaa käyttöön tarvittaessa ns. ”perälautana” esimerkiksi vuonna 2026, jos vaikuttaa siltä, että muut toimet eivät riitä liikenteen ja taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Päästökaupan kustannusvaikutus on alhaisempi, kun vähäpäästöistä käyttövoimaa, kuten sähköä sekä bio- ja sähköpolttoaineita, on enemmän markkinoilla. Perälautamalli antaa myös työkalun päästöohjaukseen vuoden 2030 jälkeen, jos vähäpäästöisten käyttövoimien kehitys on hidasta.
Mahdollinen Euroopan unionin päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä saavuttamaan Suomen liikennesektorin päästövähennystavoitetta, ellei päästöoikeuden hinta ole huomattavasti Euroopan komission arvioita korkeampi. Mikäli EU:n liikenteen päästökauppa toteutuu, kansallinen ja EU-tason päästökauppajärjestelmä on mahdollista yhdistää eri tavoin.
Päästökaupan vaikutusten arvioinnissa keskeinen käsite on polttoaineen kysynnän hintajousto, joka kuvaa sitä, paljonko muutos polttoaineen hinnassa vähentää kulutettua polttoaineen määrää ja sitä myöten päästöjä.
”Päästökaupan vaikutus polttoaineiden hintaan riippuu siitä, millaisia vaihtoehtoja autoilijoille on olemassa – kuinka paljon fossiilisten polttoaineiden sijasta on käytettävissä vaihtoehtoisia käyttövoimia, kuten sähköä tai bio- ja sähköpolttoainetta, tai autottomia tapoja liikkua. Mitä enemmän sopeutumiskeinoja on, sitä alemmaksi hintapaine jää”, Ollikainen huomauttaa.
Tulonjakovaikutukset tulee huomioida
Päästöoikeuksien myynnistä kertyvillä tuloilla voidaan myös tasata järjestelmän aiheuttamia tulonjakovaikutuksia. Vaikutusten tarkempi arviointi on tärkeää, jos liikenteen päästökauppajärjestelmä otetaan käyttöön.
”Esimerkiksi raskaalle liikenteelle on toistaiseksi vähemmän vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kuin henkilöliikenteelle. Ammattiliikenteelle koituvaa kustannusrasitusta on mahdollista korvata huutokauppatulojen palautusten kautta”, toteaa Ollikainen.
Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa myös kuluttajiin eri tavoilla. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus voidaan turvata esimerkiksi väliaikaisten tulonsiirtojen avulla – etenkin silloin, jos vaihtoehtoisia tapoja liikkua on huonosti tarjolla.
Ilmastopaneelin raportti tarkastelee erilaisten skenaarioiden avulla, miten kansallinen tieliikenteen päästökauppa voisi toimia ja millaiset sen vaikutukset olisivat päästöihin, päästöoikeuden hintaan, polttoaineen hintaan ja valtion verotuloihin. Lisäksi raportti tarkastelee eri tapoja, joilla kansallinen päästökauppa voidaan liittää EU:n yhteiseen tieliikenteen ja lämmityksen päästökauppaan, jos sellainen syntyy. Raportti tarjoaa tärkeää tietopohjaa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanemisen tueksi.
Lisätietoja
- Suomen ilmastopaneelin raportti 4/2022: Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset (pdf)
- Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, puh. 050 415 1201, markku.ollikainen@helsinki.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana28.11.2023 10:20:24 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.
Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme