Ilmastopaneelin selvitys: Sähköistymisellä on merkittävä rooli Suomen ilmastopäästöjen leikkaamisessa
Sähköistymisen avulla Suomen päästöjä voitaisiin leikata 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kertoo Ilmastopaneelin tuore selvitys, jossa erilaisten sähköistymispolkujen vaikutuksia energiajärjestelmään tarkastellaan skenaariomallinnuksilla. Sähkön tarve kasvaa sähköistymiskehityksen myötä jopa yli kaksinkertaiseksi. Sähkö pitää tuottaa vähäpäästöisesti, eikä sen tuotannon päästöjä saa ulkoistaa.
"Sähköistymisen mahdollisuudet tulee tunnistaa täysimääräisesti Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa kuten energiaveroratkaisuissa, jotta tarvittava infrastruktuuri ja pitkäjänteinen tutkimus parhaiden ratkaisujen kehittämiseksi voidaan varmistaa", sanoo Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, professori Peter Lund.
Energialähteet, kuten biomassa tai tuulivoima, pitää muuntaa loppuenergiaksi eli joko sähköksi, lämmöksi tai polttoainejalosteiksi ennen kulutusta. Sähköistymisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja käyttösovellusten laajentamista eri sektoreille, esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Kun sähköä tuotetaan päästöttömistä energialähteistä – esimerkiksi uusiutuvalla energialla – sähköistyminen avaa uusia mahdollisuuksia suuriin päästöleikkauksiin eri toimialoilla.
Sähköön perustuvassa järjestelmässä on kiinnitettävä huomiota luotettavuuteen ja kestävyyteen – myös erilaisissa äärisääilmiöiden tai kyberuhkien aiheuttamissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa kasvavaa tarvetta sähkön ja energian varastointiratkaisuille. Nykyteknologialla ei vielä pystytä kattavasti vastaamaan kaikkiin huoltovarmuuskysymyksiin. Sähköistymisen myötä energiatuonti vähenee, mutta riippuvuus fossiilienergiasta voi korvautua uusilla riippuvuuksilla esimerkiksi sähköön pohjautuvissa energiajärjestelmissä tarvittavista kriittisistä materiaaleista ja komponenteista.
Teollisuuden päästöjä voidaan leikata merkittävästi sähköistymisen avulla
Suomessa teollisuus käyttää lähes puolet energiasta ja sähköstä, joten teollisuuden energiankäytön ja prosessien sähköistymisellä on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Teollisuudessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin suurimmat sähköistämismahdollisuudet liittyvät erilaisten prosessilämmöntuotantojen sähköistämiseen.
"Teollisuuden sähköistämisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä ja jopa yksittäisillä investointipäätöksillä voi olla suuri vaikutus päästöihin. Monille nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttäville prosesseille on jo olemassa sähköön perustuva vaihtoehto ja lisää ratkaisuja on kehitysvaiheessa", sanoo Ilmastopaneelin jäsen Antti Arasto.
Teollisuuden sähkön käyttö on ympärivuotista, mikä helpottaa sähköistymistä, sillä se ei aiheuta vastaavaa vuodenaikaisista lämmönvaihteluista johtuvaa tehohaastetta kuin esimerkiksi lämmityssektorin sähköistys. Teollisuuden suurten kulutuskohteiden sähköistyminen voi lisätä koko energiajärjestelmän kysyntäjoustoa. Epäsuorat sähköistymisratkaisut vedyn ja synteettisen metaanin kaltaisilla sähköpolttoaineilla tarjoavat teollisten prosessien lisäksi mahdollisuuksia myös pitkän aikavälin energian varastoina, lisäävät energiajärjestelmän joustoja ja parantavat huoltovarmuutta.
Yhteiskunnalliset vaikutukset huomioitava
Sähköistymisen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuuteen tulee tunnistaa hyvissä ajoin ja arvioida entistä tarkemmin, jotta ilmasto- ja energiapoliittisen päätöksenteon ja tarvittavan järjestelmätason muutoksen seurauksiin osataan varautua, Ilmastopaneelin muistiossa todetaan.
"Oikeudenmukaisuuden arviointiin sisältyvät esimerkiksi globaalit kysymykset kriittisten materiaalien ja mineraalien saatavuudesta sekä tuotannon eettisyydestä, sähköistymisen kustannusten ja hyötyjen jakautuminen sekä kuluttajien tietotaito uuden teknologian hyödyntämisessä. Vaikutuksia työllisyyteen tulee tarkastella sekä eri toimialojen että eri alueiden välillä", sanoo Ilmastopaneelin jäsen Paula Kivimaa.
Lisätietoja
Suomen ilmastopaneelin muistio Sähköllä merkittävä rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa (pdf)
- Peter Lund, Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori, puh. 040 515 0144, peter.lund@aalto.fi
- Antti Arasto, Ilmastopaneelin jäsen ja VTT:n Vice President, Industrial Energy and Hydrogen, puh. 040 015 9052, antti.arasto@vtt.fi
- Paula Kivimaa, Ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori, puh. 029 525 1283, paula.kivimaa@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Ilmastopaneelin kannanotto: Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite13.3.2025 04:00:00 EET | Tiedote
Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päätöksentekijöille on tarjolla runsaasti tutkittua tietoa, jonka pohjalta on mahdollista toimia välittömästi.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana4.11.2024 16:42:17 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous COP 29 pidetään 11.–22.11.2024 Bakussa, Azerbaidžanissa. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja taustoittavat mielellään ajankohtaisia aiheita ilmastokokoukseen liittyen.
Ilmastopaneelin raportti: Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä30.10.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite.
Rapport av Klimatpanelen: Ökad distributionsskyldighet och snabbare elektrifiering halverar trafikens utsläpp22.8.2024 04:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands klimatpanel har publicerat en analys om den nuvarande regeringens utsläppsminskande åtgärder för trafiken i förhållande till klimatmålen. De största utmaningarna har att göra med ändringarna i distributionsskyldigheten. Målen kan uppnås genom att öka andelen förnybara bränslen i fossila transportbränslen i tillräcklig grad och genom att påskynda elektrifieringen av trafiken. Det är också ekonomiskt lönsamt att minska trafikens utsläpp för att säkra ansvarsfördelningssektorns utsläppsmål.
Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt22.8.2024 04:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme