Sähköistymisen avulla Suomen päästöjä voitaisiin leikata 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kertoo Ilmastopaneelin tuore selvitys, jossa erilaisten sähköistymispolkujen vaikutuksia energiajärjestelmään tarkastellaan skenaariomallinnuksilla. Sähkön tarve kasvaa sähköistymiskehityksen myötä jopa yli kaksinkertaiseksi. Sähkö pitää tuottaa vähäpäästöisesti, eikä sen tuotannon päästöjä saa ulkoistaa.

"Sähköistymisen mahdollisuudet tulee tunnistaa täysimääräisesti Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa kuten energiaveroratkaisuissa, jotta tarvittava infrastruktuuri ja pitkäjänteinen tutkimus parhaiden ratkaisujen kehittämiseksi voidaan varmistaa", sanoo Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, professori Peter Lund.

Energialähteet, kuten biomassa tai tuulivoima, pitää muuntaa loppuenergiaksi eli joko sähköksi, lämmöksi tai polttoainejalosteiksi ennen kulutusta. Sähköistymisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja käyttösovellusten laajentamista eri sektoreille, esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Kun sähköä tuotetaan päästöttömistä energialähteistä – esimerkiksi uusiutuvalla energialla – sähköistyminen avaa uusia mahdollisuuksia suuriin päästöleikkauksiin eri toimialoilla.

Sähköön perustuvassa järjestelmässä on kiinnitettävä huomiota luotettavuuteen ja kestävyyteen – myös erilaisissa äärisääilmiöiden tai kyberuhkien aiheuttamissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa kasvavaa tarvetta sähkön ja energian varastointiratkaisuille. Nykyteknologialla ei vielä pystytä kattavasti vastaamaan kaikkiin huoltovarmuuskysymyksiin. Sähköistymisen myötä energiatuonti vähenee, mutta riippuvuus fossiilienergiasta voi korvautua uusilla riippuvuuksilla esimerkiksi sähköön pohjautuvissa energiajärjestelmissä tarvittavista kriittisistä materiaaleista ja komponenteista.

Teollisuuden päästöjä voidaan leikata merkittävästi sähköistymisen avulla

Suomessa teollisuus käyttää lähes puolet energiasta ja sähköstä, joten teollisuuden energiankäytön ja prosessien sähköistymisellä on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Teollisuudessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin suurimmat sähköistämismahdollisuudet liittyvät erilaisten prosessilämmöntuotantojen sähköistämiseen.

"Teollisuuden sähköistämisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä ja jopa yksittäisillä investointipäätöksillä voi olla suuri vaikutus päästöihin. Monille nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttäville prosesseille on jo olemassa sähköön perustuva vaihtoehto ja lisää ratkaisuja on kehitysvaiheessa", sanoo Ilmastopaneelin jäsen Antti Arasto.

Teollisuuden sähkön käyttö on ympärivuotista, mikä helpottaa sähköistymistä, sillä se ei aiheuta vastaavaa vuodenaikaisista lämmönvaihteluista johtuvaa tehohaastetta kuin esimerkiksi lämmityssektorin sähköistys. Teollisuuden suurten kulutuskohteiden sähköistyminen voi lisätä koko energiajärjestelmän kysyntäjoustoa. Epäsuorat sähköistymisratkaisut vedyn ja synteettisen metaanin kaltaisilla sähköpolttoaineilla tarjoavat teollisten prosessien lisäksi mahdollisuuksia myös pitkän aikavälin energian varastoina, lisäävät energiajärjestelmän joustoja ja parantavat huoltovarmuutta.

Yhteiskunnalliset vaikutukset huomioitava

Sähköistymisen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuuteen tulee tunnistaa hyvissä ajoin ja arvioida entistä tarkemmin, jotta ilmasto- ja energiapoliittisen päätöksenteon ja tarvittavan järjestelmätason muutoksen seurauksiin osataan varautua, Ilmastopaneelin muistiossa todetaan.

"Oikeudenmukaisuuden arviointiin sisältyvät esimerkiksi globaalit kysymykset kriittisten materiaalien ja mineraalien saatavuudesta sekä tuotannon eettisyydestä, sähköistymisen kustannusten ja hyötyjen jakautuminen sekä kuluttajien tietotaito uuden teknologian hyödyntämisessä. Vaikutuksia työllisyyteen tulee tarkastella sekä eri toimialojen että eri alueiden välillä", sanoo Ilmastopaneelin jäsen Paula Kivimaa.

Lisätietoja

Suomen ilmastopaneelin muistio Sähköllä merkittävä rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa (pdf)

• Peter Lund, Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori, puh. 040 515 0144, peter.lund@aalto.fi
• Antti Arasto, Ilmastopaneelin jäsen ja VTT:n Vice President, Industrial Energy and Hydrogen, puh. 040 015 9052, antti.arasto@vtt.fi
• Paula Kivimaa, Ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori, puh. 029 525 1283, paula.kivimaa@syke.fi