Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa: ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen riskikuvaan
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset luonnossa, ympäristössä ja säässä katalysoivat kriisejä. Ilmastonmuutosta tulisikin tarkastella moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Globaalina riskinä se vaikuttaa myös Suomen riskikuvaan. Pakolaisuuden ja maahanmuuton lisääntyminen ovat esimerkkejä ilmastonmuutoksen välillisistä vaikutuksista.
Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset ovat enenevässä määrin nousemassa myös turvallisuuspolitiikan agendalle. Aiheesta keskusteltiin tänään ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa Jyväskylässä. Tilaisuudessa alustanut Sitran Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman asiantuntija Janne Peljo peräänkuuluttaakin ilmastonmuutoksen huomioimista Suomen riskikuvassa.
”Ilmastonmuutoksessa globaalina riskinä ei ole kyse vain ympäristöpolitiikasta, vaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta”, Peljo sanoi.
Merkittävät muutokset luonnossa, ympäristössä ja säässä katalysoivat erilaisia kriisejä. Ilmastonmuutosta tulisikin tarkastella moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen riskiskenaarioihin perehtyneen Peljon mukaan juuri näiden monimutkaisten vaikutusketjujen hahmottaminen on oleellista tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan välisiä linkityksiä. Vaikka hirmumyrskyt tai kuivuus eivät meitä Suomessa ensimmäisenä uhkaa, voivat nämä ilmiöt muualla aiheuttaa riskejä myös omalle yhteiskunnallemme ja taloudellemme.
Sijoittajat ja yritykset ovat jo heränneet tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia osana riskienhallintaa. Paikoin asia on noussut myös valtioiden turvallisuuspolitiikan agendalle. Esimerkiksi Yhdysvaltojen armeijassa ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi keskeisimmistä turvallisuusriskeistä, koska se aiheuttaa välittömiä riskejä maan turvallisuudelle ja on omiaan voimistamaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä tartuntataudeista terrorismin uhkaan.
”Vähintäänkin riskit täytyisi tunnistaa, arvioida ja ottaa seurantaan, mutta aiheellista on myös meillä pohtia näiden riskien hallintaa ja niihin sopeutumista. Tässä kevätistuntokaudella eduskunnassa käsiteltävällä ulko- ja turvallisuuspoliittisella selonteolla on keskeinen merkitys”, kommentoi Sitralla Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar.
Pakolaisuuden taustalla myös ilmastonmuutos
Merkittävä välillinen vaikutus ilmastonmuutoksella on esimerkiksi viljasatojen heikentymiseen. Ruuan hinnan nousu ajaa ruuantuotannosta elantonsa saavat ihmiset etsimään uutta työtä kaupungeista. Työttömyys, korkeammat elintarvikkeiden hinnat, taloudellinen ahdinko ja ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin ovat otollinen yhdistelmä tyytymättömyyden ja levottomuuden kasvulle, etenkin jos yhteiskunnalliset olosuhteet jo muutenkin ovat hauraalla pohjalla.
”Tällaista kehityskulkua on pidetty yhtenä selityksenä arabikevään ja Syyrian konfliktien taustalla. Tuoreen Journal of Geophysical Research -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan Välimeren itäpäässä koettu pitkäkestoinen kuivuus on ollut kuivempi kuin koskaan, eli linkki ilmastomuutoksen vaikutuksiin on nähtävissä”, kertoi Peljo.
Veden ja viljelykelpoisen pinta-alan riittävyys ovat haasteita monissa osin maailmaa jo nyt. Maahanmuuttovirrat heijastelevat näitä elinolosuhteita. Tulevaisuudessa väestönkasvu tulee pitkälti ilmasto-olosuhteiltaan haavoittuvimmilta alueilta, joilla jo nyt asuu n. 4 miljardia ihmistä. Jos ilmastonmuutos voimakkaasti heikentää elinolosuhteita päiväntasaajan molemmin puolin, ovat riskit epävakaudelle ja suurille muuttoaalloille tulevaisuudessa suuria.
”Eurooppaa nyt haastava maahanmuutto- ja pakolaiskriisi voi olla vasta esimakua, jos ilmastonmuutoksen etenemistä ei saada pysäytettyä ja pahimpien riskien uhkaamien alueiden sopeutumiskykyä ei saada vahvistettua. Siksi kunnianhimoinen ja tavoitteellinen ilmastopolitiikka on tällä saralla myös tehokasta turvallisuuspolitiikkaa”, muistutti Peljo.
• ”Ilmastonmuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, Janne Peljon alustus Jyväskylässä 5.4.2016
• ”Aika päivittää näkökulma: ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa”, Janne Peljon laajempi blogikirjoitus sitra.fi:ssä
Lisätietoja:
Janne Peljo, asiantuntija, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, p. 0294 618 251, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Mari Pantsar, johtaja, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, p. 0294 618 210, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Liisa Poussa, asiantuntija, viestintä, p. 0294 618447, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Mediakutsu 27.1.: Kuuluuko asukkaiden ääni hyvinvointialueilla?25.1.2022 08:57:42 EET | Kutsu
Sunnuntaina tulivat valituksi historian ensimmäiset aluevaltuutetut, jotka lähtevät pystyttämään päätöksenteon rakenteita uusille hyvinvointialueille. Liity tunniksi Sitran mediatilaisuuteen, jossa demokratia-asiantuntijamme taustoittavat seuraavia kysymyksiä:
Ny yrkesgrupp för social- och hälsovårdsbranschen: I Finland börjar man utbilda välfärdsanalytiker19.1.2022 11:17:27 EET | Tiedote
Social- och hälsovårdsbranschen får snart nya experter, välfärdsanalytiker. Från och med nästa höst kan man få behörighet för uppgiften vid yrkeshögskolorna i Satakunta och Lappland. Välfärdsanalytikern känner till vårdarbetets praxis och kan dessutom analysera många slags data. Kombinationen ger utmärkta färdigheter att utveckla både det vardagliga vårdarbetet och social- och hälsovårdstjänsterna till exempel i välfärdsområden. Tyngdpunkterna i den nya utbildningen grundar sig på pilotutbildningen som planerats och koordinerats av Sitra.
Uusi ammattiryhmä sote-alalle: Suomessa aletaan kouluttaa hyvinvointianalyytikoita19.1.2022 11:17:27 EET | Tiedote
Sosiaali- ja terveysala saa pian uudenlaisia osaajia, hyvinvointianalyytikoita. Tehtävään voi pätevöityä ensi syksystä alkaen Satakunnan ja Lapin ammattikorkeakouluissa. Hyvinvointianalyytikko tuntee hoitotyön käytännöt ja osaa lisäksi analysoida monenlaista dataa. Yhdistelmä antaa erinomaiset valmiudet sekä arkisen hoitotyön että sote-palveluiden kehittämiseen esimerkiksi hyvinvointialueilla. Uuden koulutuksen painotukset perustuvat Sitran ideoimaan ja koordinoimaan koulutuspilottiin.
Svaga signaler för oss till en annorlunda framtid 3.1.2022 00:01:00 EET | Tiedote
Någonting märkligt, förunderligt och ruskigt? Javisst, men också något mycket vardagligt. Sitras nya utredning Svaga signaler 2022 – berättelser om framtiderna sammanställer förstadierna till förändring, det vill säga svaga signaler, på en vardaglig nivå.
Weak signals depict different future narratives3.1.2022 00:01:00 EET | Press release
Something strange, amazing and even outrageous? Yes, and also something quite mundane. Sitra’s new study Weak Signals 2022 – stories about our futures collates early symptoms of change – the weak signals – and puts them on an everyday level.
Yllätysten ajassa tarvitaan yhä enemmän heikkojen signaalien huomioimista3.1.2022 00:01:00 EET | Tiedote
Jotain outoa, ihmeellistä ja jopa pöyristyttävää? Kyllä, ja myös jotain hyvin arkista. Sitran julkaisema uusi selvitys Heikot signaalit 2022 – tarinoita tulevaisuuksista kokoaa muutoksen ensioireita eli heikkoja signaaleja yksiin kansiin ja tuo ne arjen tasolle.
Välfärdsområdena har möjlighet att göra historia som demokratins förnyare15.12.2021 15:59:52 EET | Tiedote
Demokratin och folkstyret behöver försvarare och framför allt förnyare, påminde Sitra i sitt evenemang Minne menet demokratia? Till exempel ska välfärdsområdena planeras så att människor har möjlighet att delta i beslutsfattandet även på annat sätt än genom att rösta i valet med fyra års mellanrum.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme