Sitra

Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa: ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen riskikuvaan

Jaa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset luonnossa, ympäristössä ja säässä katalysoivat kriisejä. Ilmastonmuutosta tulisikin tarkastella moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Globaalina riskinä se vaikuttaa myös Suomen riskikuvaan. Pakolaisuuden ja maahanmuuton lisääntyminen ovat esimerkkejä ilmastonmuutoksen välillisistä vaikutuksista.

Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset ovat enenevässä määrin nousemassa myös turvallisuuspolitiikan agendalle. Aiheesta keskusteltiin tänään ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa Jyväskylässä. Tilaisuudessa alustanut Sitran Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman asiantuntija Janne Peljo peräänkuuluttaakin ilmastonmuutoksen huomioimista Suomen riskikuvassa.

”Ilmastonmuutoksessa globaalina riskinä ei ole kyse vain ympäristöpolitiikasta, vaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta”, Peljo sanoi.

Merkittävät muutokset luonnossa, ympäristössä ja säässä katalysoivat erilaisia kriisejä. Ilmastonmuutosta tulisikin tarkastella moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen riskiskenaarioihin perehtyneen Peljon mukaan juuri näiden monimutkaisten vaikutusketjujen hahmottaminen on oleellista tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan välisiä linkityksiä. Vaikka hirmumyrskyt tai kuivuus eivät meitä Suomessa ensimmäisenä uhkaa, voivat nämä ilmiöt muualla aiheuttaa riskejä myös omalle yhteiskunnallemme ja taloudellemme.

Sijoittajat ja yritykset ovat jo heränneet tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia osana riskienhallintaa. Paikoin asia on noussut myös valtioiden turvallisuuspolitiikan agendalle. Esimerkiksi Yhdysvaltojen armeijassa ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi keskeisimmistä turvallisuusriskeistä, koska se aiheuttaa välittömiä riskejä maan turvallisuudelle ja on omiaan voimistamaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä tartuntataudeista terrorismin uhkaan.

”Vähintäänkin riskit täytyisi tunnistaa, arvioida ja ottaa seurantaan, mutta aiheellista on myös meillä pohtia näiden riskien hallintaa ja niihin sopeutumista. Tässä kevätistuntokaudella eduskunnassa käsiteltävällä ulko- ja turvallisuuspoliittisella selonteolla on keskeinen merkitys”, kommentoi Sitralla Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar.

Pakolaisuuden taustalla myös ilmastonmuutos

Merkittävä välillinen vaikutus ilmastonmuutoksella on esimerkiksi viljasatojen heikentymiseen. Ruuan hinnan nousu ajaa ruuantuotannosta elantonsa saavat ihmiset etsimään uutta työtä kaupungeista. Työttömyys, korkeammat elintarvikkeiden hinnat, taloudellinen ahdinko ja ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin ovat otollinen yhdistelmä tyytymättömyyden ja levottomuuden kasvulle, etenkin jos yhteiskunnalliset olosuhteet jo muutenkin ovat hauraalla pohjalla.

”Tällaista kehityskulkua on pidetty yhtenä selityksenä arabikevään ja Syyrian konfliktien taustalla. Tuoreen Journal of Geophysical Research -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan Välimeren itäpäässä koettu pitkäkestoinen kuivuus on ollut kuivempi kuin koskaan, eli linkki ilmastomuutoksen vaikutuksiin on nähtävissä”, kertoi Peljo.

Veden ja viljelykelpoisen pinta-alan riittävyys ovat haasteita monissa osin maailmaa jo nyt. Maahanmuuttovirrat heijastelevat näitä elinolosuhteita. Tulevaisuudessa väestönkasvu tulee pitkälti ilmasto-olosuhteiltaan haavoittuvimmilta alueilta, joilla jo nyt asuu n. 4 miljardia ihmistä. Jos ilmastonmuutos voimakkaasti heikentää elinolosuhteita päiväntasaajan molemmin puolin, ovat riskit epävakaudelle ja suurille muuttoaalloille tulevaisuudessa suuria.

”Eurooppaa nyt haastava maahanmuutto- ja pakolaiskriisi voi olla vasta esimakua, jos ilmastonmuutoksen etenemistä ei saada pysäytettyä ja pahimpien riskien uhkaamien alueiden sopeutumiskykyä ei saada vahvistettua. Siksi kunnianhimoinen ja tavoitteellinen ilmastopolitiikka on tällä saralla myös tehokasta turvallisuuspolitiikkaa”, muistutti Peljo.

• ”Ilmastonmuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, Janne Peljon alustus Jyväskylässä 5.4.2016
• ”Aika päivittää näkökulma: ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa”, Janne Peljon laajempi blogikirjoitus sitra.fi:ssä

Lisätietoja:

Janne Peljo, asiantuntija, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, p. 0294 618 251, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Mari Pantsar, johtaja, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, p. 0294 618 210, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Liisa Poussa, asiantuntija, viestintä, p. 0294 618447, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye