Helsingin yliopisto

Immuunisolujen somaattiset mutaatiot yhteydessä autoimmuunisairauksien kehittymiseen?

Jaa

Nivelreumaa ja immuunipuutosta sairastavien potilaiden immuunisoluissa esiintyy yleisesti somaattisia mutaatioita, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Elämän mittaan ihmisen kudoksiin kertyy runsaasti niin sanottuja somaattisia geenimutaatioita. Somaattiset mutaatiot ovat keskeinen tekijä syöpäkasvainten kehityksessä, mutta niiden merkitystä ja kirjoa muissa kuin syöpätaudeissa ei ole juuri tutkittu. Väitöstyössään LL Paula Savola tutki nivelreuma- ja immuunipuutospotilaiden valkosoluissa esiintyviä somaattisia mutaatioita.

Autoimmuunisairauksissa – kuten nivelreumassa – immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan. Yli viidellä prosentilla länsimaiden väestöstä on jokin autoimmuunisairaus, mutta siitä huolimatta autoimmuunisairauksien mekanismit ovat huonosti tunnettuja.

– On mahdollista, että jotkut somaattiset mutaatiot muuttavat immuunisolujen toimintaa niin, että ne edistävät tulehdusta sen sijaan että edistäisivät syövän kehitystä, Savola sanoo.

Savolan väitöstutkimuksessa kuvattiin ensimmäistä kertaa somaattisia muutoksia nivelreumapotilaiden kypsissä T-soluissa ja osoitettiin, että tällaisia muutoksia esiintyy noin viidesosalla nivelreumapotilaista. Lisäksi tutkimus osoitti, että myös immuunipuutospotilailla esiintyi somaattisia muutoksia kypsissä T-soluissa – muutoksia löytyi 65 prosentilla tutkimuksessa mukana olleista immuunipuutospotilaista, mutta toisaalta myös lähes puolelta terveistä verrokeista.

– T-solujen somaattiset mutaatiot ovat siis yleinen ilmiö nivelreuma- ja immuunipuutospotilailla mutta myös terveillä ihmisillä. Osa löytämistämme mutaatioista sijaitsi kasvunrajoite- tai syöpägeeneissä tai tulehdusvasteita säätelevissä geeneissä, Savola kertoo.

– Lisäksi havaitsimme, että verisyöpägeeneissä sijaitsevat somaattiset mutaatiot ovat yleinen löydös nivelreumapotilaiden verisoluissa. Tällaiset mutaatiot ovat yleensä peräisin veren kantasoluista, ja niitä löytyi 17 prosentilta nivelreumapotilaista.

Tutkimuksessa paljastui myös, että harvinaisessa nivelreuman alatyypissä, Feltyn oireyhtymässä, ja LGL-leukemiassa esiintyy samanlaisia somaattisia mutaatioita STAT3-geenissä. Tämän perusteella näitä voi pitää saman sairauden jatkumona.

– Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että immuunivälitteisissä sairauksissa ja syövässä on samankaltaisia molekyylitason löydöksiä, ja samalla paljastui uusi mahdollinen immuunisolujen toimintaa säätelevä mekanismi. Tarvitsemme kuitenkin jatkotutkimusta saadaksemme lisää tietoa mutaatioiden kirjosta ja yleisyydestä sekä siitä, onko niillä käytännön merkitystä esimerkiksi tulehduksen säätelyssä, Savola toteaa.


LL Paula Savola väittelee 15.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Somatic mutations in autoimmunity". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Lambert Busque, Université de Montréal, ja kustoksena on professori Satu Mustjoki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/291870

Väittelijän yhteystiedot:

paula.savola@helsinki.fi

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Entinen ulkoministeri toimi epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä11.4.2019 10:21:07 EESTTiedote

Helsingin yliopiston väitöskirjassa osoitetaan, kuinka Neuvostoliittoa koskeneiden ulkopoliittisten rajoitteiden vuoksi Hjalmar J. Procopén kaltaisen merkittävän yksityishenkilön toiminnalle syntyi sekä tilaisuus että tarve. Omalla toiminnallaan Hjalmar J. Procopé pyrki epävirallisesti turvaamaan Suomen etuja länsi-integraation alkuaikoina. Procopé oli toiminut Suomen ulkoministerinä maailmansotien välisenä aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme