Inarin Pielpajärven erämaakirkko ympäristöineen on valittu vuoden 2021 perinnemaisemaksi ja alueen kunnostus on alkanut Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella
Kirkko ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin, kirkkokenttä on valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi sekä muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännös. Nykyinen puukirkko on peräisin 1760-luvulta ja sitä edelsi 1640-luvulla rakennettu pienempi kirkko. Paikalla on säilynyt myös muutaman kirkkotupa pitkämatkalaisia varten. Nyt jo jäljettömiin hävinneessä Pielpajärven pappilassa majaili mm. Elias Lönnrot toisella Lapin matkallaan (1840-l). Asutushistoria ulottuu vielä kauemmas, sillä talvikylissä asuttiin jo 1400 - 1500-luvuilla. Saamelaisten asutus oli luonteeltaan väliaikaista. Vuoden kiertoa seuraillen talveksi asetuttiin aloilleen, kun taas kesällä kuljettiin metsästämässä ja kalastamassa. Alueelta on löytynyt myös muinaisjäännöksiä monen tuhannen vuoden takaa.
Kyseessä on yksi Lapin kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä kokonaisuuksista ja myös perinnebiotooppiarvoiltaan arvokas kohde. Pielpajärven erämaakirkko ja saamelaisten talvikylänä toiminut avoin niittymäinen kenttä muodostavat kokonaisuuden, jolla on pitkä asutushistoria ja jonka perinnebiotoopin ylläpitoon on erityisesti viime vuosina panostettu aktiivisesti. Kentän kunnostustoimet ovat alkaneet keväällä 2021 Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella. Toimenpiteet työllistävät paikallisia yrittäjiä.
Alueen varsinaisiksi hoitajiksi saadaan lampaita kesällä 2022, siitä syystä alue aidataan tänä kesänä. Lampaat ovat erinomaisia perinnemaisemien hoitajina, niiden jäljiltä arvokas matala ruohovartinen kasvilajisto saadaan säilymään. Lampaille itselleenkin maisemanhoitotyö on mieluisaa. Laitumella ne saavat liikkua vapaasti ja toteuttaa niille luontaista laumaelämää.
Niittymäisen kirkkokentän värjäävät keltaiseksi ja sinipunervaksi kullerot ja kurjenpolvet. Kenttää on niitetty ja hoidettu jo pitkään, vuodesta 2000 lähtien, Metsähallituksen, Inarin seurakunnan ja Saamelaismuseo Siidan toimesta. Aluetta on niitetty käsin, mutta niittämisen sijaan työ hoituu jatkossa vaivattomammin lampaiden avulla. Kirkkokentän niitty on edustavuudeltaan merkittävää Natura 2000 -luontotyyppiä “runsaslajiset ja tuoreet niityt”.
Pielpajärven kirkolle johtaa noin viiden kilometrin mittainen kävelyreitti, joka vie syvälle erämaisen luonnon tunnelmaan aarnimetsineen ja vesistöineen. Pielpajärven erämaakirkkoon voi tutustua ympärivuotisesti.
Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry on valtakunnallinen yhdistys, joka pyrkii säilyttämään vanhat viljely- ja koristekasvit sekä alkuperäiset kotieläinrodut eli maatiaiskasvit ja ‐eläimet. Lisäksi yhdistys vaalii kulttuurimaisemia. Valitsemalla vuosittain Vuoden perinnemaiseman Maatiainen ry haluaa kiinnittää huomio arvokkaisiin suomalaisiin kulttuurimaisemiin sekä edistää niiden säilymistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapin ELY-keskus, Marjut Kokko etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0400-304745
Saamelaismuseo Siida, arkeologi Eija Ojanlatva, eija.ojanlatva@samimuseum.fi, 040-167 6145
Inarin seurakunta, kirkkoherra Tuomo Huusko etunimi.sukunimi@evl.fi, 040-733 8153
Maatiainen ry, toimisto@maatiainen.fi, 044-045 7317
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Rovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28
0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Lämmin sääjakso saa vesistöjen virtaamat hiljalleen nousuun Etelä-Lapissa25.4.2024 14:57:03 EEST | Tiedote
Lumen sulaminen Lapin alueella jatkuu sään lämmetessä. Yöpakkaset hidastavat tulvien alkua. Simojoella virtaama lähtee nousuun kuun vaihteessa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Tornion Karhakkamaan tuulivoimahankkeen YVA-selostus edellyttää täydentämistä25.4.2024 11:21:04 EEST | Tiedote
Yhteysviranomainen ei antanut perusteltua päätelmää Karhakkamaan tuulivoimapuistoa ja 400 kilovoltin voimajohtoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.
Lapin positiivinen työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa24.4.2024 08:32:08 EEST | Tiedote
Työttömyyden väheneminen jatkui Lapissa. Maaliskuussa työttömiä oli Lapissa 7955 ja työttömyyden kehitys jatkui koko muuta maata myönteisempänä. Pitkäaikaistyöttömyys väheni Lapissa vuoden takaiseen verrattuna. Matkailu näkyy erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapin sekä Rovaniemen seutukunnan työllisyydessä.
Kylmä sää hidastaa tulvakauden alkua Lapissa19.4.2024 14:05:59 EEST | Tiedote
Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lumen sulanta käynnistyi Lapin alueella viime viikolla, mutta kuluvana viikkona sulaminen on hiipunut kylmän sääjakson seurauksena. Sään ennustetaan pysyvän kylmänä kuun loppuun asti. Vesistöjen virtaamien arvioidaan kääntyvän nousuun toukokuun puoliväliin mennessä. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Lapissa korjataan tänä vuonna siltoja noin 9,2 miljoonalla eurolla12.4.2024 09:39:03 EEST | Tiedote
Lapissa uusitaan tai peruskorjataan tänä vuonna seitsemän siltaa ja tehdään pieniä rakenneosakohtaisia korjauksia noin 30 sillalla. Lisäksi Tervolan sillan kaksivuotinen peruskorjaus jatkuu ja EU:n osarahoittamana uusitaan Kalliosalmen silta. Siltojen ylläpitoon, joka sisältää siltojen tarkastukset, suunnittelun, korjaukset ja uusimiset, käytetään noin 9,2 M€.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme