Intensiivisellä elintapaohjauksella ja liikunnalla saavutetaan erinomaisia pitkäaikaistuloksia vaikeasti lihavien työikäisten painonpudotuksessa

Tutkimus toteutettiin ODL Liikuntaklinikan, Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan yhteistyönä, ja se julkaistiin arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine & Science In Sports -lehdessä.

Kolmivuotiseen tutkimukseen osallistui 120 vaikeasti lihavaa työikäistä henkilöä. Tutkittavien keskimääräinen painoindeksi lähtötilanteessa oli noin 37 kg/m². Osallistujat jaettiin kolmeen eri ohjausryhmään ja kontrolliryhmään. Ohjausryhmiin kuuluvat saivat henkilökohtaista elintapaohjausta, johon sisältyi ensimmäisen vuoden aikana 14 tapaamista valmentajan tai ravitsemusterapeutin kanssa, sekä toisena vuonna neljä ja kolmantena vuonna kaksi tapaamista.

Kolmesta ohjausryhmästä kaksi osallistui kolmen kuukauden ohjattuun liikuntaharjoitteluun, joka toteutettiin sykeohjattuna kiertoharjoitteluna ilmanvastuksilla toimivilla laitteilla. Vastus ja tavoiteltu sykealue räätälöitiin kullekin tutkittavalle henkilökohtaisen kuntotason mukaan. Toisella liikuntaryhmällä harjoittelu ajoittui heti painonpudotuksen alkuun ja toisella kuuden kuukauden kohdalle aloittamisesta.

Kaikilla ohjausryhmillä oli tavoitteena saavuttaa merkittävä, vähintään viiden prosentin painonpudotus ensimmäisen vuoden aikana, sekä ylläpitää saavutettu tulos kahden vuoden painonhallintajakson ajan.

Kaikki kolme ohjausryhmää onnistuivat pudottamaan painoaan merkittävästi. Saavutettu painonpudotustulos oli kaikissa ryhmissä merkittävä vielä kolmen vuoden kuluttua seurannan päättyessä.

Kaikkein parhaiten painonhallinnassa onnistuivat pelkkää elintapaohjausta saanut ryhmä, jossa paino laski seitsemän prosenttia lähtöpainosta, sekä alusta asti liikuntaan osallistunut ryhmä, jossa paino laski kuusi prosenttia. Alusta asti liikuntaan osallistuneiden vyötärönympärys pieneni kuitenkin eniten, eli he saavuttivat parhaan tuloksen terveydelle haitallisen keskivartalolihavuuden vähentämisessä.

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen haaste

Yhä useampi suomalainen on ylipainoinen tai lihava, ja erityisesti vaikea lihavuus ja keskivartalolihavuus ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomalaisista yli 30-vuotiaista naisista 63 % ja miehistä 72 % on ylipainoisia ja joka neljäs on lihava (painoindeksi 30 kg/m² tai enemmän).

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, koska lihavuuteen ja erityisesti keskivartalolihavuuteen liittyy merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riski. Jo pienellä, noin viiden prosentin pysyvällä painonlaskulla saavutetaan terveyden kannalta merkittäviä hyötyjä. Kuolemanriski laskee kymmenyksellä, kun vyötärönympärys pienenee viidellä senttimetrillä.

”Elintapaohjaus, lääkehoito ja lihavuusleikkaus ovat vaikean lihavuuden hoitoja, mutta vain murto-osa leikkauskriteerit täyttävistä henkilöistä ohjautuu leikkaukseen. Nyt julkaistu tutkimuksemme vahvistaa tehokkaan elintapaohjauksen ja oikein suunnitellun liikunnan keskeistä merkitystä myös vaikeasti lihavien henkilöiden painonpudotuksessa ja painonhallinnassa”, päätutkijana toiminut Kaisu Kaikkonen sanoo.

Tutkimuksessa kehitetty malli tuo uusia työkaluja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön. ”Kiertoharjoittelu ilmanvastuksilla toimivilla laitteilla soveltuu erinomaisesti myös vaikeasti lihavien henkilöiden liikkumiseen”, Kaikkonen huomauttaa.

Tutkimusjulkaisu: Kaikkonen KM, Korpelainen R, Vanhala ML, Keinänen-Kiukaanniemi SM, Korpelainen JT. Long-term effects on weight loss and maintenance by intensive start with diet and exercise. Scand J Med Sci Sports. 2023;33:246-256. http://dx.doi.org/10.1111/sms.14269