Akavan Erityisalat

Isien perhevapaasta uusi normi

Jaa

– Isän perhevapaasta on tultava uusi suomalainen normi. Tämä muutos edellyttää perhevapaamallin uudistamista, palkka-tasa-arvon etenemistä ja kolmanneksi asenteiden muutosta, sanoo Akavan Erityisalojen lakimies Anna Zibellini.

Akavan Erityisalat kannattaa perhevapaauudistuksen ripeää käynnistämistä. Liiton tuoreessa jäsenkyselyssä jäsenet näkivät, että riittävän toimeentulon lisäksi uuden perhevapaamallin tulee turvata paluu töihin, ottaa huomioon erilaiset perhe- ja työntekomuodot sekä vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa.

– Nämä jäsentemme ykköstoiveet toteutuvat varsin hyvin Akavan keväällä esittämässä mallissa, joka muun muassa suosii yhtenä vaihtoehtona osa-aikatyötä, Zibellini sanoo.

– Nykyinen järjestelmä on liian on/off. Moni äiti putoaa turhaan työelämän kelkasta, koska ei ole mahdollisuutta työskennellä kevyemmin ja lyhyemmissä jaksoissa kuin puurtamalla täyttä päivää raskaine työmatkoineen.

– Jäseniämme työskentelee kulttuurin, hallinnon ja viestinnän tehtävissä, joissa onnistuisi usein mainiosti se, että tekisi perhevapailla joustavasti lyhyitä projekteja tai keikkoja. Myös etätyö sopisi monelle hyvin.

Akavan Erityisalat kannattaa lämpimästi Akavan ehdottamaa perhevapaan jälkeistä kolmen kuukauden jälkisuojaa. Työhön paluun tekeminen entistä turvallisemmaksi lisää varmasti vanhemman halukkuutta palata töihin.

– Jäsenneuvonnassamme näemme usein tilanteita, joissa perhevapaalla olevalta katoaa työpaikka alta. Paluuta jo innokkaana odotteleva jäsen saa työnantajalta puhelun, jossa kuulee, ettei toimenkuvaa enää ole ja että yt:t alkavat heti paluun jälkeen. Valitettavasti yleistä on myös, ettei määräaikaisuuksia jatketa perhevapaan jälkeen. Juuri viime viikolla yksi tällainen tapaus lähti oikeuteen, Zibellini kertoo.

Liitto kannattaa Akavan mallissa isille kiintiöidyn vapaan lisäämistä, mutta tietyin varauksin, joista jäsenet viestittivät jäsentutkimuksessa.

– Toisaalta kiintiöt ovat tehokkain ja ehkä jopa ainoa keino vaikuttaa työnantajan asenteisiin ja normalisoida isien hoito-oikeus. Vaikka vanhempainraha on nykyisin vapaasti jaettavissa vanhempien kesken, käytännössä äidit käyttävät ne kokonaan.

– Toisaalta kysymys on perheiden taloudesta: on kohtuutonta ”pakottaa” paremmin palkattu puoliso, joka on useimmiten isä, pitkälle perhevapaalle, jos se romahduttaa perheen tulot. Tämä tulee ehdottomasti ottaa uudessa perhevapaamallissa huomioon. Palkkatasa-arvon paranemisen myötä tämäkin ongelma korjaantuu, mutta siihen on vielä matkaa.

– Perheiden taloudellinen tilanne paranisi, jos vanhempainvapaan korvauksen suuruus määräytyisi aina kuuden viimeisimmän kuukauden tulojen perusteella silloin kun tämä on korvauksen saajalle edullisempaa. Akavan perhevapaamalli ei ota kantaa vanhemmanvapaan korvauksen suuruuteen.

– Lisäksi isän perhevapaajakso tulisi voida ajoittaa niin, että äidit voisivat toteuttaa halutessaan suomalaista suositusta 6 kuukauden täysimetyksestä. Tästä moni jäsen huomautti kyselyssämme.

Liiton mukaan on erinomaista, että Akavan perhevapaamalli ottaa tasapuolisesti huomioon erilaiset perhemuodot kuten yksinhuoltajaperheet ja sateenkaariperheet. Tätä myös jäsenet puolsivat vahvasti.

Isien perhevapaan normalisointia tukee myös se, jos perhevapaista sovitaan työpaikkakohtaisesti henkilöstö- tai tasa-arvosuunnitelman osana, kuten Akavan ehdottaa.

– Keskustelussa on tällä hetkellä korostunut työmarkkinoiden ja työllisyyden näkökulma perhevapaisiin. Jäsenemme viestittivät selvästi, että keskusteluun tulee vahvemmin ottaa myös lapsen etu.

– Näemme, että lapsen etu ei ole ristiriidassa äidin työmarkkina-asemaa korostavien vaatimusten kanssa. Koko perheen hyvinvointi ja työ- ja perhe-elämän jouhevasti yhteen lomittuva arki ovat varmasti myös lapsen etuja.

– Näkemyksemme on, että naisten työmarkkina-asema vahvistuu parhaiten siten, että naiset ovat mahdollisimman täysipainoisesti töissä eikä perhevapaista syntyisi kohtalokkaita katkoksia uraan. Koska tämä ei ole aina mahdollista, toiseksi parasta on, että työtä voi tehdä edes osittain.

– Perheen on voitava valita niin, ettei äidin tarvitse tehdä valintaa sen välillä, hoitaako hyvin joko työn tai lapset. Molemmat on voitava hoitaa. Uuden perhevapaamallin täytyy mahdollistaa tämä, jotta voimme kestävästi vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa.

Lisätietoja: lakimies Anna Zibellini, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 253, anna.zibellini@akavanerityisalat.fi

Yhteyshenkilöt

Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi

Kuvat

Lataa
Lakimies Anna Zibellini, p. 0201 235 353
Lakimies Anna Zibellini, p. 0201 235 353
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat
Maistraatinportti 4 A
00240 HELSINKI

0201 235 340http://www.akavanerityisalat.fi

Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 23  jäsenyhdistystä. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat

Akavan Erityisalat: Kannustavia avauksia budjettiriihessä31.8.2017 17:49Tiedote

Akavan Erityisalat pitää erinomaisena, että hallitus mahdollistaa työttömyysturvan käytön lyhytkestoiseen opiskeluun ilman TE-toimiston tarveharkintaa. Tämä kannustaa hyödyntämään työttömyysaikaa ja päivittämään osaamista, mikä edistää tutkitusti työllistymistä.  Muutos vähentää byrokratiaa ja helpottaa opintojen aloittamista nopeallakin aikataululla. Puoli vuotta voi olla juuri riittävä aika ammattitaidon syventämiseksi. Akavan Erityisalat kiittää myös, että jatkossa yritystoimintaa voi kokeilla työttömyysturvalla neljä kuukautta. Tämä on merkittävä muutos liiton jäsenten kannalta. Työttömyysturvan menettämisen uhka on ollut suurimpana esteenä oman yritystoiminnan aloittamiselle. Askel hyvää suuntaan on myös se, että kehysriihen mukaisesti työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapautta selkeytetään ja laajennetaan ensi vuoden alusta.  Kantamme on, että tässä tulisi edetä niin, että kaikki työnantajan kustantama koulutus tulisi olla työntekijälle verotonta. Ammattikorkeakoulujen tutkim

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme