ELY-keskukset

Itä-Suomen koululaiset käyttävät heijastinta ja pyöräilykypärää enemmän kuin aiemmin (Itä-Suomi)

Jaa

Pohjois-Savon ELY-keskus toteutti syksyllä 2020 yhdessä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kuntien kanssa laajan kyselytutkimuksen koulumatkaliikkumisesta.

Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen
Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen

Tarkastelujakson 2014–2020 aikana koulumatkojen pituudet hieman kasvoivat. Kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen osuudet kääntyivät kasvuun, ja mopolla kuljettujen koulumatkojen osuus jatkoi pienenemistään. Heijastinta ja pyöräilykypärää käytettiin aiempaa enemmän, mutta niiden käyttö vähenee edelleen selvästi koululaisten ikävuosien kasvaessa.

Kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen osuudet kääntyivät kasvuun ja mopolla kuljettujen koulumatkojen osuudet pienenivät

Koulumatkan kulkutapa riippuu koulumatkan pituudesta. Vuonna 2020 koulumatkan pituus oli alle kolme kilometriä 69 %:lla kolmasluokkalaisista, 65 %:lla kuudesluokkalaisista ja 40 %:lla yhdeksäsluokkaisista. Vuodesta 2014 vuoteen 2020 yli kolmen kilometrin pituisten koulumatkojen osuus on kasvanut hieman, mutta kasvu on taittunut.

Vuonna 2020 koulumatkansa kulki kävellen tai pyörällä kolmasluokkalaisista 58 %, kuudesluokkalaisista 65 % ja yhdeksäsluokkalaisista 36 %. Koulukuljetuksella (linja-auto ja taksi) koulumatkansa kulki kolmasluokkalaisista 27 %, kuudesluokkalaisista 22 % ja yhdeksäsluokkalaisista 35 %. Vanhempien tai muun henkilön autokyydillä koulumatkansa kulki kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista 11–12 %. Yhdeksäsluokkalaisista 15 % kulki koulumatkansa mopolla.

Vuosien 2014–2020 ajanjaksolla kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen osuudet ovat pienentyneet 1–6 %-yksikköä, mutta vuodesta 2017 vuoteen 2020 osuudet ovat kuitenkin kasvaneet 4–5 %-yksikköä. Koulukuljetuksella kulkeneiden kolmasluokkalaisten osuus on kasvanut 3 %-yksikköä, kuudesluokkalaisten pienentynyt yhden %-yksikön ja yhdeksäsluokkalaisten kasvanut 7 %-yksikköä, mutta vuodesta 2017 vuoteen 2020 koulukuljetuksella kulkeneiden osuudet ovat kuitenkin pienentyneet 2–10 %-yksikköä. Vanhempien tai muun henkilön autokyydillä koulumatkansa kulkeneiden osuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina lukuun ottamatta kuudesluokkalaisia, joilla osuus on kasvanut hieman. Yhdeksäsluokkalaisten mopolla kuljettujen koulumatkojen osuus on pienentynyt tarkasteluajanjaksolla 6 %-yksikköä.

Edelleen suurin osa koki koulumatkansa turvalliseksi

Valtaosa oppilaista koki koulumatkansa turvalliseksi. Vuonna 2020 turvattomaksi koulumatkansa koki 5–8 % vastanneista oppilaista. Etenkin turvattomaksi koettiin erilaiset kulutapojen yhdistelmät, joissa esimerkiksi alkumatka kuljettiin kävellen ja loppumatka linja-autolla.

Vuosien 2014–2020 ajanjaksolla turvattomaksi koulumatkansa kokeneiden kolmasluokkalaisten osuus on hieman kasvanut sekä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten osuus hieman pienentynyt.

Maakuntien välillä oli muutaman prosenttiyksikön eroja vastaajien kokemassa turvallisuuden tunteessa.

Heijastinta ja pyöräilykypärää käytetään aiempaa enemmän

Vuosien 2014–2020 ajanjaksolla sekä heijastimen että pyöräilykypärän käyttö on lisääntynyt kaikilla tutkituilla koululuokilla. Vuodesta 2014 vuoteen 2020 heijastinta käyttäneiden osuus on kasvanut 7–10 %-yksikköä ja pyöräilykypärää käyttäneiden osuus 4–19 %-yksikköä.

Koululaisten turvavälineiden käyttö laskee selvästi ikävuosien myötä. Vuonna 2020 heijastinta käytti kolmasluokkalaisista 48 %, kuudesluokkalaista 30 % ja yhdeksäsluokkalaisista 20 %. Pyöräilykypärää käytti kolmasluokkalaisista 75 %, kuudesluokkalaista 56 % ja yhdeksäsluokkalaisista 19 %.

Kyselyn taustaa

Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella toteutettiin syksyn 2020 aikana laaja kyselytutkimus koulumatkaliikkumisesta. Kyselyssä peruskoulun kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisilta kysyttiin koulumatkojen kulkutapaa, koulumatkan koettua turvallisuutta sekä heijastimen ja pyöräilykypärän käyttöä. Kysely oli osa laajempaa liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää seurantaa, jota Itä-Suomessa tehdään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä. Aiemmin vastaava kysely on toteutettu vuosina 2014 ja 2017. Kyselyn tuloksia hyödynnetään muun muassa Itä-Suomen liikennejärjestelmän tilan seurannassa ja kuntien liikenneturvallisuustyössä.

Kyselyyn vastasi noin 6 300 oppilasta. Itä-Suomessa kyselyyn vastasi noin 38 %, Etelä-Savossa noin 42 %, Pohjois-Karjalassa noin 41 % ja Pohjois-Savossa noin 34 % kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pohjois-Savon ELY-keskus
Salla Airaksinen, puh. 0295 026 056, salla.airaksinen(at)ely-keskus.fi

Sitowise Oy
Marko Tikkanen, puh. 040 356 2880, marko.tikkanen(at)sitowise.com

Kuvat

Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen
Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

BioEnergo Oy:n Poriin suunnitteleman biokonversiolaitoksen rakentamisen ympäristövaikutukset arvioitu - hanke on toteuttamiskelpoinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)2.12.2020 10:07:04 EETTiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on yhteysviranomaisena antanut perustellun päätelmän BioEnergo Oy:n Poriin suunnittelemaa biokonversiolaitoksen rakentamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-selostuksesta. YVA-menettelyssä tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto 0 (VE0): Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto 1 (VE1): Poriin rakennetaan biokonversiolaitos, jossa jalostetaan sahanpurusta ja puuhakkeesta toisen sukupolven bioetanolia ja nesteytettyä biokaasua. Prosessissa syntyvä ligniini kuivataan ja poltetaan Porin Prosessivoima Oy:n biovoimalaitoksessa tai toimitetaan poltettavaksi muille kiinteää biopolttoainetta käyttäville voima- ja lämpölaitoksille. Vaihtoehto 2 (VE2): Vaihtoehtoon 1 verrattuna prosessissa syntyvä ligniini kuivataan ja granuloidaan myytäviksi tuotteiksi ja poltettavaksi. Suunniteltu laitos pystyy käsittelemään 200 000 kuiva-ainetonnia raaka-ainetta vuodessa. Laitoksella käytettävä raaka-aine, sahanpuru ja puuhake, hankitaan pääosin noi

Uudistettu Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma on julkaistu! (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.11.2020 12:00:00 EETTiedote

Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma päivitettiin ja uudistettiin verkkosivuiksi - ensimmäisten joukossa Suomessa. Kauttaaltaan päivitetty kulttuuriympäristöohjelma jatkaa jo vuonna 1995 aloitettua työtä kulttuuriympäristötietouden lisäämisessä ja satakuntalaisen kulttuuriympäristön hoidon sekä kehittämisen parissa. Ohjelma tarttuu ajankohtaisin aiheisiin ja katsastaa kulttuuriympäristön nykytilaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme