Itä-Suomen koululaiset käyttävät heijastinta ja pyöräilykypärää enemmän kuin aiemmin (Itä-Suomi)

Tarkastelujakson 2014–2020 aikana koulumatkojen pituudet hieman kasvoivat. Kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen osuudet kääntyivät kasvuun, ja mopolla kuljettujen koulumatkojen osuus jatkoi pienenemistään. Heijastinta ja pyöräilykypärää käytettiin aiempaa enemmän, mutta niiden käyttö vähenee edelleen selvästi koululaisten ikävuosien kasvaessa.
Kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen osuudet kääntyivät kasvuun ja mopolla kuljettujen koulumatkojen osuudet pienenivät
Koulumatkan kulkutapa riippuu koulumatkan pituudesta. Vuonna 2020 koulumatkan pituus oli alle kolme kilometriä 69 %:lla kolmasluokkalaisista, 65 %:lla kuudesluokkalaisista ja 40 %:lla yhdeksäsluokkaisista. Vuodesta 2014 vuoteen 2020 yli kolmen kilometrin pituisten koulumatkojen osuus on kasvanut hieman, mutta kasvu on taittunut.
Vuonna 2020 koulumatkansa kulki kävellen tai pyörällä kolmasluokkalaisista 58 %, kuudesluokkalaisista 65 % ja yhdeksäsluokkalaisista 36 %. Koulukuljetuksella (linja-auto ja taksi) koulumatkansa kulki kolmasluokkalaisista 27 %, kuudesluokkalaisista 22 % ja yhdeksäsluokkalaisista 35 %. Vanhempien tai muun henkilön autokyydillä koulumatkansa kulki kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista 11–12 %. Yhdeksäsluokkalaisista 15 % kulki koulumatkansa mopolla.
Vuosien 2014–2020 ajanjaksolla kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen osuudet ovat pienentyneet 1–6 %-yksikköä, mutta vuodesta 2017 vuoteen 2020 osuudet ovat kuitenkin kasvaneet 4–5 %-yksikköä. Koulukuljetuksella kulkeneiden kolmasluokkalaisten osuus on kasvanut 3 %-yksikköä, kuudesluokkalaisten pienentynyt yhden %-yksikön ja yhdeksäsluokkalaisten kasvanut 7 %-yksikköä, mutta vuodesta 2017 vuoteen 2020 koulukuljetuksella kulkeneiden osuudet ovat kuitenkin pienentyneet 2–10 %-yksikköä. Vanhempien tai muun henkilön autokyydillä koulumatkansa kulkeneiden osuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina lukuun ottamatta kuudesluokkalaisia, joilla osuus on kasvanut hieman. Yhdeksäsluokkalaisten mopolla kuljettujen koulumatkojen osuus on pienentynyt tarkasteluajanjaksolla 6 %-yksikköä.
Edelleen suurin osa koki koulumatkansa turvalliseksi
Valtaosa oppilaista koki koulumatkansa turvalliseksi. Vuonna 2020 turvattomaksi koulumatkansa koki 5–8 % vastanneista oppilaista. Etenkin turvattomaksi koettiin erilaiset kulutapojen yhdistelmät, joissa esimerkiksi alkumatka kuljettiin kävellen ja loppumatka linja-autolla.
Vuosien 2014–2020 ajanjaksolla turvattomaksi koulumatkansa kokeneiden kolmasluokkalaisten osuus on hieman kasvanut sekä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten osuus hieman pienentynyt.
Maakuntien välillä oli muutaman prosenttiyksikön eroja vastaajien kokemassa turvallisuuden tunteessa.
Heijastinta ja pyöräilykypärää käytetään aiempaa enemmän
Vuosien 2014–2020 ajanjaksolla sekä heijastimen että pyöräilykypärän käyttö on lisääntynyt kaikilla tutkituilla koululuokilla. Vuodesta 2014 vuoteen 2020 heijastinta käyttäneiden osuus on kasvanut 7–10 %-yksikköä ja pyöräilykypärää käyttäneiden osuus 4–19 %-yksikköä.
Koululaisten turvavälineiden käyttö laskee selvästi ikävuosien myötä. Vuonna 2020 heijastinta käytti kolmasluokkalaisista 48 %, kuudesluokkalaista 30 % ja yhdeksäsluokkalaisista 20 %. Pyöräilykypärää käytti kolmasluokkalaisista 75 %, kuudesluokkalaista 56 % ja yhdeksäsluokkalaisista 19 %.
Kyselyn taustaa
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella toteutettiin syksyn 2020 aikana laaja kyselytutkimus koulumatkaliikkumisesta. Kyselyssä peruskoulun kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisilta kysyttiin koulumatkojen kulkutapaa, koulumatkan koettua turvallisuutta sekä heijastimen ja pyöräilykypärän käyttöä. Kysely oli osa laajempaa liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää seurantaa, jota Itä-Suomessa tehdään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä. Aiemmin vastaava kysely on toteutettu vuosina 2014 ja 2017. Kyselyn tuloksia hyödynnetään muun muassa Itä-Suomen liikennejärjestelmän tilan seurannassa ja kuntien liikenneturvallisuustyössä.
Kyselyyn vastasi noin 6 300 oppilasta. Itä-Suomessa kyselyyn vastasi noin 38 %, Etelä-Savossa noin 42 %, Pohjois-Karjalassa noin 41 % ja Pohjois-Savossa noin 34 % kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pohjois-Savon ELY-keskus
Salla Airaksinen, puh. 0295 026 056, salla.airaksinen(at)ely-keskus.fi
Sitowise Oy
Marko Tikkanen, puh. 040 356 2880, marko.tikkanen(at)sitowise.com
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Norsk e-Fuel AS:n suunnitteleman sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksen YVA-ohjelmasta, Rauma (Varsinais-Suomi, Satakunta)2.7.2025 15:33:51 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Norsk e-Fuel AS:n Raumalle suunnitteleman sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta eli YVA-ohjelmasta.
Ansökan om ersättning för sälskador öppen till utgången av augusti1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriet har öppnat ett tidsbundet ansökningsförfarande för ersättning för sälskador inom Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfonden. Ansökningstiden pågår till den 31 augusti 2025. Ersättningar kan sökas för skador som sälar orsakat under 2024. Ansökningarna behandlas av NTM-centralen i Lappland och NTM-centralen i Egentliga Finland.
Määräaikainen hyljekorvaushaku on auki elokuun loppuun1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hyljekorvausten hakumenettelyn. Haku päättyy 31.8.2025. Korvauksia voi hakea hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuodelta 2024. Hakemukset käsittelee Lapin ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.
Försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen fortsätter ända till år 202726.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Riksdagen har vid plenum 19.6.2025 godkänt ombudgetering av anslaget som har beviljats för forsknings-, utvecklings- och innovationsprojekt i försöksprogrammet för återvinning av nä-ringsämnen.
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma jatkuu vuoteen 2027 saakka26.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Eduskunta on hyväksynyt täysistunnossaan 19.6.2025 Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjel-malle TKI-hankkeisiin myönnetyn määrärahan uudelleenbudjetoinnin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme