Itä-Suomen liikenneturvallisuuskatsauksessa 2022 todetaan kuolleiden ja loukkaantuneiden määrän kasvaneen edellisvuodesta (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)

Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 398. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 80 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.

Etelä-Savossa loukkaantuneiden määrä liikenteessä kasvoi 32:lla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa oli 14 loukkaantuneen kasvu edelliseen vuoteen, myös Savonlinnassa loukkaantuneiden määrä kasvoi lähes 10. Liikennekuolemien määrä oli 15, mikä on 11 enemmän kuin vuonna 2021. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti ajonopeudet.

Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä kasvoi 30:lla. Kuopion onnettomuusmäärä kasvoi 25:lla vuoden takaisesta ja myös Leppävirralla sattui runsaasti henkilövahinko-onnettomuuksia. Tilastotarkasteluun ei ennättänyt mukaan joulukuussa sattunut Leppävirran ketjukolari, jossa loukkaantui useita ihmisiä. Kuolleiden määrä väheni seitsemällä liikennekuolemalla ollen viisi. Pohjois-Savon liikennekuolemissa korostui ajonopeudet.

Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 17:lla, kasvu selittyy Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kasvaneilla onnettomuusmäärillä. Liikennekuolemien määrä oli seitsemän, missä oli kahden lisäystä edelliseen vuoteen.

Ajonopeus usein Itä-Suomen liikennekuolemien taustalla

Viiden vuoden tarkastelujaksolla on liikennekuolemien määrässä ollut vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2022 liikenteessä kuoli 27 ihmistä, mikä on kuusi enemmän kuin vuonna 2021.

Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2022 erottuu taustatekijänä ajonopeudet, kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä noin puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista puolet on ollut suistumisonnettomuuksia ja noin kolmannes kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka viidennessä liikennekuolemassa.

Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilöautoissa. Osallisten iän mukaan esiin nousee Etelä-Savossa sattuneet kaksi nuorten useamman kuolonuhrin vaatinutta onnettomuutta. Ajokuntoon ja ajoterveyteen liittyvät taustatekijät näkyvät noin joka kolmannessa liikennekuolemassa. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja Onnettomuustietoinstituutin aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä.

Ajoliikennemäärät vähenivät pääteillä

Epävarma taloustilanne, etätöiden yleistyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat liikenteen vilkkauteen Suomessa. Myös kohonneet polttoainekustannukset näkyivät tieliikenteen ajoneuvomäärissä. Ajoneuvomäärät pääteillä pienentyivät edellisvuodesta. Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020. Suomalaisten ajonopeuksissa maanteillä ei toistaiseksi ole näkyvissä merkittävää muutosta. Kallistunut polttoaine ei ole myöskään näkynyt autojen keskinopeuksissa, jotka olivat edellisvuosien tasolla.

Rattijuopumusten määrät ovat nousseet edellisvuodesta. Törkeiden rattijuopumusten määrä oli 784 (21.12. tilanne). Määrä nousi vuodesta 2021 24:llä. Perusmuotoisesta rattijuopumuksesta epäiltyjä oli 1030, joka nousi edellisvuodesta myös 24:llä. Kokonaisuudessa rattijuopumusten määrässä liikkuu edelleen 1800 paikkeilla. Siinä missä Helsingin poliisilaitoksen alueen liikennejuopumuksissa huumeet ja lääkkeet olivat kaksi kertaa alkoholia useammin päihteenä, niin esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin päihde.

Liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita toteutetaan

Vuoden 2020 tieliikennelain uudistuksen myötä otettiin käyttöön uusia liikennemerkkejä ja vuoden 2022 aikana lähes kaikki tarvittavat merkit oli maanteiden hoitourakoissa saatu uusittua.

Kuntien liikenneturvallisuutta on kehitetty liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen pikatoimenpiteiden toteuttamisella, kuten liikennemerkkien vaihtamisella uudentyyppisiin merkkeihin, ajoratamerkintöjen tekemisellä ja nopeusrajoitusten tarkastamisilla. Myös suojateiden turvallisuuspuutteita on parannettu.

Itä-Suomen väylillä valmistui useita parantamisinvestointeja. Valtatie 5:lle rakennettiin ohituskaistapari Lapinlahdella. Valtatien turvallisuutta parannettiin myös toteuttamalla pienehköjä liikenneturvallisuustoimenpiteitä Siilinjärven ja Lapinlahden välillä. Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita kehitettiin Kuopiossa maantien 553 välillä Lapinmäentie–Kurkimäentie sekä maantiellä 5661 Muuruveden kohdalla. Ylemmäisentien ja Porovedentien (mt 16165 ja mt 16173) varteen rakennettiin jalankulku- ja pyöräilyväylä Iisalmessa.

Valtatie 5:n parantamista jatketaan Mikkelin eteläpuolella välillä Hurus–Hietanen v. 2022–2023. Valtatiellä 23 toteutettiin mm. liittymien turvallisuuden parantamistoimenpiteitä 2021–2022.

Tiesuunnittelua on tehty mm. valtatie 5:llä Leppävirta–Kuopio-välillä ja Nerkoon kohdalla, valtatiellä 23 Karvion kanavan kohdalla sekä valtatiellä 9 Riistaveden ja Ylämyllyn kohdilla.

Liikenneturvallisuutta edistetään yhdessä

Itä-Suomen liikenneturvallisuustyötä koordinoidaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla Itä-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajat myös aluehallintovirastosta, poliisista, pelastuslaitoksesta, Liikenneturvasta ja joistakin kunnista. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Itä-Suomen kunnat ovat mukana liikenneturvallisuustoimija-hankkeessa, jonka tavoitteena on pitää ruohojuuritason liikenneturvallisuustyö aktiivisena kunnissa. Itätoimija oli vuonna 2022 mukana kaikkien kuntien liikenneturvallisuusryhmissä ja avusti erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Liikenneturva nosti esille eri tavoin huoltaan nuorten liikenneturvallisuudesta. Uusi valtakunnallinen nuorten kampanja toi esille matkustajan roolia kuljettajan ajokäyttäytymiseen vaikuttamisessa. Itä-Suomessa pidettiin useita yhteistyössä toteutettuja ja nuorille suunnattuja Punainen Liitu -tilaisuuksia mm. Ylä-Savossa sekä Mikkelissä. Uutena toimintamallina aloitettiin toisen asteen oppilait oksissa liikenneonnettomuusaiheiset pakopelit.

Liikenneturva toi yleisötapahtumissa esille liikennesääntötietoutta ja turvalaitteiden hyötyjä sekä nostettiin esille ajokunnon merkitystä. Pienten lasten vanhempia tavoiteltiin kertomalla uudesta turvaistuinsuosituksesta ja ammattilaisille oli koulutustilaisuus aiheesta. Erilaiset virtuaaliset koulutusmallit ovat jääneet pysyväksi osaksi liikenneturvallisuustyötä, ja koulutussisältöjä on mm. koululaisille, toisen asteen opiskelijoille sekä työpaikoille. Varhaiskasvattajien verkkokurssia markkinoitiin alan ammattilaisille. Keskustelua jatkettiin taajamien nopeuksien alentamisesta sekä ajokorttilain uudistuksesta.

Pohjois-Savon ELY-keskus käynnisti syksyllä 2022 Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksen. Suunnitelmalla toimeenpannaan valtakunnallista liikenneturvallisuusstrategiaa alueen erityispiirteet huomioiden. Suunnitelmaa laaditaan laajassa yhteistyössä muiden alueen viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa ja se valmistuu syksyllä 2023. Liikenneturvallisuustilanteen ja toimintaympäristön analyysit on saatu päätökseen ja kevään 2023 aikana suunnitellaan toimenpiteitä. Suunnittelua ohjaa valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön nollavisio sekä erilliset vaikuttavuuden perusteella valitut painopistealueet.