Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategiatyössä katse kohti toimenpiteitä (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa)

Vesihuoltostrategiatyö itäisen ja eteläisen Suomen yhteistyöalueella käynnistyi vuoden 2021 alussa. Tähän mennessä strategiaa on valmisteltu monipuolisin keinoin ja moninaisen, vesihuollon parissa työskentelevän asiantuntija-, viranomais- ja toimijajoukon kesken. Työtä on koordinoitu ELY-keskuksista käsin, mutta sen tekemisessä on ollut mukana valtava määrä asiantuntemusta niin vesihuoltolaitoksista, viranomaisista, oppilaitoksista kuin yhdistyksistäkin.

– Haluamme jo tässä vaiheessa välittää suuret kiitoksemme strategiatyöhön osallistuneille. Asian ympärillä on esiintynyt kiinnostusta, kannustusta ja rakentavaa kritiikkiäkin. Mielestämme tärkeintä on kuitenkin se, että olemme löytäneet joukon , joiden työskentelystä välittyy puhdas innostus vesihuollon kehittämistä kohtaan. Työskentelyn myötä olemme jo nyt löytäneet uusia verkostoja, joissa tehdä tätä yhteiskunnan ja sen jokaisen yksilön kannalta tärkeää työtä, vesitalousasiantuntija Piia Kepanen Keski-Suomen ELY-keskuksesta iloitsee.
 

Yhdessä tekemällä vastuullista vesihuoltoa

Visiomme "yhdessä tekemällä vastuullista vesihuoltoa" joka ulottuu aina vuoteen 2050 saakka, peräänkuuluttaa yhteistä tekemistä ja vastuullisuutta. Vesihuolto on Suomessa melko pirstaloitunutta, laitoksia on lukumääräisesti paljon, vastuut jakautuvat usealle taholle ja sekä osaaminen että resurssointi jakautuvat epätasaisesti.

– On laitoksia, joilla on vaikeuksia suoriutua perustehtävästään resurssien puutteen vuoksi, mutta toisaalta taas on laitoksia, jotka pystyvät perustyön lisäksi panostamaan jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi innovaatiotyöskentelyyn ja osallistumaan tieteelliseen tutkimustyöhön, Kepanen mainitsee.

Väestörakenteessa ja -jakaumassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat väistämättä myös vesihuoltoon ja tuovat uusia vähennys- ja toisaalta lisäystarpeita esimerkiksi henkilöstöresursseihin tai verkosto-omaisuuteen. Ilmastonmuutos ja toimintaympäristön muutos laajemminkin vaikuttavat osaltaan myös vesihuoltoon jatkossa.

– Tulevaisuudessa yhä lisääntyvät monimutkaiset haasteet eivät tule ratkeamaan yksinkertaisin keinoin, vaan tarvitsemme monipuolista osaamista ja yhteistyötä yli organisaatio- ja maakuntarajojen. Sitä yhteistyön voimaa tässä olemme hakemassa myös itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategiatyöllä, Kepanen jatkaa.

Vastuullisuusteema on noussut vahvasti esiin maakuntien strategiakeskustelussa.

– Me tiedämme, että toiminnan pitää olla vastuullista, mutta meillä ei välttämättä ole kovin tarkkaa kuvaa siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri vesihuollossa. Sen määrittely on tärkeää, sillä vasta kun ymmärrämme vastuullisuuden käsitteen ja sen moniulotteisuuden, voimme alkaa toimia vastuullisesti. Tahtotila vastuulliseen toimintaan on kuitenkin hyvin voimakkaasti olemassa. Siitä on hyvä ponnistaa.

Strategiset valinnat tehty - suunta kohti toimenpiteitä

Strategisissa valinnoissa on pysytty muutamassa tarkoin valitussa teemassa. Kaikki kehitystyö vesihuollossa on tärkeää, mutta strategiatyössä on tehty voimakasta priorisointia ja koko alueen sekä yksittäisten maakuntien kannalta tärkeitä valintoja, joiden eteen tehdään jatkossa työtä yhdessä, koko yhteistyöalueen voimin.

– Halusimme myös pitää toimenpidevalikoiman sopivan suppeana. Tällä tavoin mahdollistamme toimenpiteiden huolellisen toteutumisen, kun emme yritä tehdä kerralla kaikkea valmiiksi, Kepanen päättää.

Itäisen ja eteläisen yhteistyöalueen nettisivuilla on kuvattuna tiiviisti strategian visio ja tärkeimmät tavoitteet.

Tervetuloa mukaan valitsemaan lähitulevaisuuden toimenpiteitä

Nyt tarvitaan eri tahojen näkemystä suunniteltujen toimenpiteiden lyhyen aikavälin valintaan ja toteutukseen. Kaikille yhteistyöalueen vesihuoltotoimijoille, viranomaisille, tutkimuslaitoksille ja muille vesihuollon asiantuntijatahoille on tarjottu mahdollisuus osallistua kehitystyöhön marraskuussa järjestettävissä sidosryhmätilaisuuksissa.