Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan

Jaa

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä.

Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. 

Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. 

”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. 

Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla

Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ovat ottaneet yli 50-vuotiaat. Heillä rokotuskattavuus ensimmäisen annoksen osalta on jo yli 90 prosenttia. 

Naiset ovat ottaneet hieman enemmän rokotteita kuin miehet. Suurimmat erot sukupuolten välillä on 16–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa miesten rokotuskattavuus on 6–8 prosenttiyksikköä naisia matalampi. 

60 vuotta täyttäneillä erot sukupuolten välillä ovat hyvin pieniä.

Korkein rokotuskattavuus ruotsia äidinkielenään puhuvilla

Suomea tai saamen kieliä puhuvista 74 prosenttia on saanut kummatkin koronarokotteet ja muita kuin virallisia kieliä eli suomea, ruotsia tai saamen kieliä puhuvista 45 prosenttia. 

Suurin rokotuskattavuus on ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Heistä kaksi rokoteannosta on saanut 82 prosenttia.

Kaikista rokottamattomista selvä enemmistö eli 75 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea tai saamen kieliä. 

”Muita kuin virallisia kieliä puhuvien osuutta rokottamattomista selittää osittain ryhmän selvästi nuorempi ikärakenne muuhun väestöön verrattuna. Nuorten rokotuskattavuus on koko väestössä selvästi matalampaa kuin vanhempien ikäryhmien”, sanoo Kontio.

Terveydenhuollon ammattiryhmissä hyvä rokotuskattavuus

Terveydenhuollon työntekijöillä oli kaikissa ammattiryhmissä lähes sama tai parempi rokotuskattavuus kuin kaikilla työikäisillä. 

Vain sosiaalialan hoitajilla toisen rokoteannoksen kattavuus jäi alle työikäisten keskiarvon. Sosiaalialan hoitajilla toisen annoksen rokotuskattavuus oli alle 70 prosenttia verrattuna koko 18-64-vuotiaan väestön 72,5 prosenttiin. 

Haluttomuutta ottaa rokote selittävät useat tekijät

Keskeisin rokottamattomuuden syy kaikissa ikäryhmissä on huoli rokotteiden turvallisuudesta. Nuoremmissa ikäryhmissä rokotushalukkuutta vähentää pieneksi koettu riski sairastua vakavaan koronavirustautiin.

Osassa   väestössä korostuu myös epäluottamus viranomaisia kohtaan. Myös käytännön syyt, kuten rokotuksen hakemisen vaikeus, vaikuttavat rokotushalukkuuteen.

”Koska hyvään rokotuskattavuuteen vaikuttavat useat tekijät, ei ole yhtä ainoaa toimenpidettä, jolla kattavuutta voitaisiin nostaa. Rokotteiden saatavuuden, niiden  jakelun  ja  käytännön  rokotustoiminnan turvaamisen lisäksi on tärkeää, että jatketaan luotettavan ja tutkimukseen perustuvan tiedon jakamista”, sanoo Kontio.

THL tarkasteli Suomen koronarokotuskattavuutta THL:n rokotusrekisterin perusteella. Väestötiedot perustuvat Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään. Ammattiryhmittäiset rokotuskattavuustiedot on saatu Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta. 

Väestön halukkuutta ottaa koronarokote on seurattu vuoden 2020 huhtikuusta erilaisilla kyselytutkimuksilla.

Koronarokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät

Lisätietoja: 

Mia Kontio
Johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Eteläisen Afrikan maista saapuvat ohjataan pakolliseen terveystarkastukseen rajanylityspisteillä uuden koronavirusmuunnoksen vuoksi27.11.2021 15:18:15 EET | Tiedote

Eteläisessä Afrikassa havaittu uusi koronavirusmuunnos omikron (B.1.1.529) aiheuttaa muutoksia terveysturvallisuustoimiin rajanylityspisteillä. Muutokset ovat voimassa tästä päivästä (27.11.2021) alkaen. Aluehallintovirastot voivat määrätä tartuntatautilain 16 §:n nojalla pakollisen terveystarkastuksen kaikille matkustajille, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana oleskelleet maissa, joissa on havaittu omikron-variantin leviämistä. Näitä maita ovat Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Zimbabwe, Lesotho, Eswatini (Swazimaa), Mosambik ja Malawi. Määräys ei koske alle 6-vuotiaita lapsia. Aluehallintovirastojen määräykset ovat voimassa 27.11.2021-31.12.2021. Matkustajien tulee itse varmistaa, koskeeko määräys heitä. Ohjeita saa aluehallintovirastojen sivuilta tai maahantulopisteen terveysviranomaisilta. Sekä Maailman terveysjärjestö WHO että Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC ovat nostaneet uuden omikron-virusmuunnoksen huolestuttavien varianttien listalle (VOC, variant of co

THL suosittelee vahvasti, että sekä rokottamattomat että rokotetut käyttäisivät kasvomaskia erityisesti ruuhkaisissa sisätiloissa26.11.2021 17:02:41 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suositustaan kasvomaskien käytöstä kansalaisille. THL suosittelee huonontuneessa epidemiatilanteessa, että sekä rokottamattomat että rokotetut käyttävät kasvomaskia julkisissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan. Suositus koskee 12 vuotta täyttäneitä.

Korona aiheuttaa alle 12-vuotiaille yleensä lievän tai oireettoman taudin – aikuisten rokottaminen suojaa myös lapsia25.11.2021 17:58:11 EET | Tiedote

Kaikista Suomessa varmistetuista koronavirustartunnoista koko epidemian ajalta noin 15 prosenttia on todettu alle 12-vuotiailla lapsilla. Tartunnoista 4 prosenttia on ollut 0-4-vuotiailla ja 11 prosenttia 5-11-vuotiailla. Asia käy ilmi THL:n julkaisemasta työpaperista. Alle 12-vuotiaiden osuus tartunnoista on aiemminkin vaihdellut epidemia-aaltojen mukaan. Viime viikkoina heidän osuutensa on kasvanut infektiopaineen kasvaessa. Lasten osuuteen kaikista tapauksista vaikuttaa eniten se, että valtaosa aikuisista on rokotettu. ”Viime viikolla (viikko 46) varmistetuista koronatartunnoista 27 prosenttia todettiin alle 12-vuotiailla”, kertoo THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi. Tartunnanjäljityksestä kerättyjen tietojen perusteella alle 12-vuotiaat saavat koronatartunnan tavallisimmin perhepiiristä ja muusta lähipiiristä. ”Tämä tarkoittaa sitä, että aikuisten rokottaminen suojaa myös lapsia”, Sarvikivi sanoo. Lasten vaikeita tautitapauksia on todettu Suomessa hyvin vähän Alle 12-vuotiaiden vaikeit

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme