Jaakko Heikkilän uutuuskirja on intiimi kurkistus varakkaiden suomalaisten maailmaan
Suomen nykytaiteessa on käsitelty eri näkökulmista yhteiskunnallista murrosta, yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä ja suomalaisen keskiluokan arkea – mutta menestystä on käsitelty hyvin vähän.
Jaakko Heikkilän valokuvissa vauraus henkilöityy inhimillisiksi persooniksi, hengittäviksi, tunteviksi ihmisiksi. Niitä täydentävät mallien elämänpiiristä otetut miljöökuvat runsaine yksityiskohtineen ja meditatiiviset, usein veden pinnasta kuin menneen kuvina heijastuvat maisemat. Valokuvien rinnalle Heikkilä on kirjannut kuvaamiensa ihmisten mietteitä, anekdootteja, lyhyitä tarinoita ja lausuntoja elämästä, Suomesta ja maailmasta.
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola kirjoittaa kirjassa vauraudesta näin:
”Raha on asia, jota kaikki haluavat, mutta jota on usein vaikea näyttää – varsinkin silloin kun sitä on paljon. Suhdettamme varakkuuteen leimaa vissi ristiriitaisuus: vaikka maailma tuntuu pyörivän rahan ympärillä, vauraus herättää myös ahdistusta jopa vauraissa itsessään. Kun sosiologi Rachel Sherman haastatteli varakkaita ihmisiä New Yorkin Manhattanilla, he kertoivat tuntevansa usein ahdistusta omasta osastaan. Myös Suomessa monet lottovoittajat ovat salanneet voittonsa jatkaen vanhaa elämäntyyliään. Vauraus onkin kaksiteräinen miekka tasa-arvolle rakentuvissa yhteiskunnissa: se kohottaa toisten yläpuolelle mutta voi samalla myös eristää muista ihmisistä. Siksi monet varakkaat erottuvat usein tavallisuudellaan: he pukeutuvat vaatimattomasti ja ajavat loppuun kuluneilla autoilla.
Valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä (s. 1956) lähti kuvaamaan vaurautta Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa, jossa tutkimme suomalaista varakkuutta. Vauraat eivät ole yksi ja yhtenäinen joukko. Mukana on vanhaa ja uutta rahaa: kartanon perijä, oman yrityksensä perustaneita yrittäjiä ja finanssimaailmassa vaurastunut sijoittaja. Elinpiirit vaihtelevat, mutta kaikkia kuvattuja henkilöitä yhdistää se, että kuvat kertovat myös jostakin muusta kuin rahasta: ennen muuta siitä, mitä muuta elämä on kuin rahaa.
Vauraus ja suomalaisuus ovat sanoja, jotka eivät yleensä esiinny samassa lauseessa. Heikkilän kuvat kuitenkin näyttävät, että myös suomalaisella vauraudella on omat kuvastonsa: pohjoiset protestantit rakentavat minuutensa esi-isien perinnön, luonnon hiljaisuuden ja kovan kilpailun varaan.”
Vaurauden filosofia | Förmögenhetsfilosofi | Philosophy of Wealth
Jaakko Heikkilä, Anu Kantola, Ritva Röminger-Czako
Parvs, 2022, 160 sivua
Kirjan muotokuvissa: Johan Labba, Henrik Creutz, Anu Pentik, Anders Wiklöf, Sture Udd, Kaarina Aho, Timo Nurmos, Henrik Ullner, Kaisa Snellman
Kirjan julkistustilaisuus järjestetään Kansallismuseossa torstaina 11.8.2022 klo 15–16.
Samalla on mahdollisuus tutustua museossa esillä olevaan samannimiseen valokuvanäyttelyyn. Ranskalaisen INSEAD-bisneskoulun apulaisprofessori Kaisa Snellman haastattelee Jaakko Heikkilää näyttelysalissa klo 15.15. Tervetuloa!
Arvostelukappaleet ja Jaakko Heikkilän haastattelupyynnöt: hanna.karppanen@parvs.fi
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme