Mikael Agricola tunnetaan suomen kirjakielen isänä, uskonpuhdistajana ja Raamatun suomentajana. Mutta kun Jari Tervo tarttuu Agricolaan lukija pääsee pyöritykseen, jossa historia syttyy täysin uudella tavalla eloon. Romaanissa kuullaan Agricolan tunnustuksia omasta elämästään, sen häpeällisistäkin hetkistä. Mukana on kunnon munauksia ja surkeilemattomia suomen sanoja.

−Jokainen suomea puhuva tai kirjoittava tekee kunniaa Mikael Agricolalle, kielimiehelle ja uskonpuhdistajalle. Hänen keksimiään sanoja elää yhä arkikäytössä, kuten hallitus ja isänmaa. Hän valoi kivijalan, vaikka hänen oikeinkirjoituksensa näyttää tämän ajan ihmisestä pimeässä ja humalassa lähetetyltä tekstiviestiltä, sanoo Jari Tervo.

−Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa, saksalainen uskonpuhdistaja Martti Luther ja Venäjän tsaari Iivana Julma kuolivat melkein viisisataa vuotta sitten. Silti heidät yhä muistetaan. Agricola  tutustui heihin kaikkiin. He olivat hänen esimiehiään, profeettojaan ja vastustajiaan. Kustaalta Agricola pyysi turhaan avustusta Raamatun suomentamiseen. Hän riiteli kuninkaansa kanssa myös rehtorin- ja piispanvirasta. Lutheriin Agricola tutustui Wittenbergissä opiskellessaan. Iivana Julman kanssa Agricola neuvotteli Kustaan käskystä rauhaa Ruotsin ja Venäjän välille. Suomen kielen isä kuoli dramaattisesti rauhanneuvotteluista palatessaan. Hän eli hämmästyttävän elämän, Tervo jatkaa.

−Jari Tervo on suomalaisen nykykirjallisuuden suvereeni mestari. Kun hän nyt tarttuu aiheena suomen kielen isään, eivät tähdet voisi paremmin osua kohdilleen. Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa on vastustamattoman vetävä ja loputtoman kiehtova romaani, joka piirtää Agricolan elämän ja 1500-luvun maailman värikylläisesti, kaikilla aisteilla, kauneudessaan ja rujoudessaan, hengessä ja lihassa, iloitsee Otavan kaunokirjojen kustannusjohtaja Antti Kasper.

Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa-romaani ilmestyy syksyllä 2021 painettuna kirjana sekä e- ja äänikirjana.