Järjestöillä keskeinen rooli maailman turvallisimman yhteiskunnan rakentamisessa

Järjestöt ovat saaneet lyhyen ajan sisällä kylmän viestin sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) että työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM). Molemmissa ministeriöissä on toteutettu lainvalmistelua, joilla heikennetään järjestöjen mahdollisuuksia toimia kaupallisten toimijoiden rinnalla. STM:n valmistelu liittyy ammattikorkeakoulujen harjoittelukorvauksiin ja TEM:n järjestöjen mahdollisuuksiin työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Juhlapuheissa järjestöjen osallistumisesta ja kansalaisyhteiskunnan vahvuudesta kyllä muistetaan puhua, mutta käytännössä valtiovalta kuitenkin nakertaa samaan aikaan järjestöjen toimintamahdollisuuksia.

SOSTEn valtuuston puheenjohtaja, arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen on huolissaan tästä kehityksestä: ”Viime vuosina ympäri maailmaa ja myös ihan meidän lähialueiltamme olemme saaneet vakavia esimerkkejä siitä, miten kansalaisyhteiskunnan elinehtoja on määrätietoisesti kavennettu. Tämän kehityksen johdosta on syytä olla varuillaan myös Suomessa. Ihmiskunta ei selviä ilman osallisuutta ja toisten kunnioittamista, joita vapaa kansalaisyhteiskunta parhaimmillaan lujittaa, kehittää ja vaali.”

”Valtiovallan tulisi Suomessa määrätietoisesti vahvistaa vapaan, sitoutumattoman järjestötoiminnan mahdollisuuksia pitää kaikki mukana. Kaikkien ihmisten kokemus arvostuksesta ja osallisuudesta yhteiskuntaan on paras tapa pitää Suomi kaikille turvallisena yhteiskuntana myös tulevaisuudessa. Järjestöjen yhdessä tekemisellä on tässä iso rooli, toivottavasti siitä pidetään kiinni”, Mäkinen vetoaa.

Esimerkki: Järjestöt pitkäaikaistyöttömien työllistäjänä

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa palkkatukiuudistuksessa rajataan järjestöjen käyttämän 100 prosentin palkkatuen ehtoja niin, että se toteutuessaan käytännössä romuttaa järjestöjen vaikuttavan työllistämistoiminnan. Perinteisesti juuri järjestöt ovat työllistäneet merkittäviä määriä ihmisiä, jotka ovat kauimpana avoimista työmarkkinoista.

Järjestöt, joihin hallituksen esittämä rajaus ulottuisi, työllistävät 63–77 prosenttia kaikista 100 prosentin palkkatuella työllistetyistä. Muutos koskisi vuosittain noin 2000–2500 työllistettyä. Järjestöissä pelätään, että uudistuksen seurauksena suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi.

Lisätietoja: SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen, +358 40 051 6018, paivi.kiiskinen@soste.fi

Esimerkki: Sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattikorkeakoulujen työharjoittelu

Ammattikorkeakoulut ovat maksaneet aiemmin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvät opiskelijoiden työharjoittelukorvaukset perusrahoituksestaan. Harjoittelujen korvauskulut ovat kasvaneet opiskelijamäärien lisääntyessä ja tämän takia sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksen mukaisesti korvauksien maksaminen siirretään valtiolle.

Lainvalmistelussa on kuitenkin tehty rajaus, jonka takia ammattikorkeakoulussa opiskelevien harjoittelukorvausta ei enää makseta järjestöjen vastikkeettomassa, yleishyödyllisessä toiminnassa tehdyistä harjoitteluista. Harjoittelukorvauksia maksetaan tulevaisuudessa yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista vain niille, jotka tekevät vastikkeellista palvelutuotantoa ja ovat ilmoittaneet toiminnastaan tai hakeneet luvan AVI:lta. Käytännössä jos järjestöllä ei ole liiketoiminnallista palvelutuotantoa, ei sillä ole tehtyä ilmoitusta tai lupaa AVI:lta.

Lisätietoja: SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Nykyri, +358 45 657 6769, paivi.nykyri@soste.fi